HAKUTULOS

Kansainvälisyys

Valaiden vanavedessä parempaan tulevaisuuteen

Kanadalainen ympäristökasvatuksen ja tiedeviestinnän konkari Elin Kelsey työskentelee, nukkuu ja syö ulkona. ”Tiedäthän, luonnossa et ole koskaan yksin”, hän toteaa. Kelsey puhuu toivosta, koska tutkimusnäyttö tukee sitä.

Ilmaston muuttamat ihmiset

Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.

Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.

Oikeudenmukaisuus ja ilmastotunteet

Ilmastokriisi herättää monenlaisia tunteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Yksi yleisimmistä lienee epäreiluuden tunne siitä, että niin monet joutuvat kärsimään ilmastokriisistä, vaikka eivät ole siihen syypäitä. Ilmastokriisi voi herättää vahvaa vaikuttamisen halua, mutta myös vihamielisyyttä, joka kumpuaa käsittelemättömästä syyllisyydestä. Tuore nettisivusto tarjoaa kasvattajille monipuolista materiaalia ilmastokasvatukseen: Existential Toolkit for Climate Justice Educators.

Tuija Hurri: Etsi silmien loiste itsestäsi

Hyvärilän nuorisopäällikkö Tuija Hurri siirtyi jo 21 vuotta sitten Hyvärilän nuorisokeskukseen hyödyntämään aikaisempia kokemuksiaan lastentarhanopettajana, eräoppaana, elämyspedagogina ja melonnanohjaajana. Nurmeksessa sijaitseva Hyvärilä on paikka, jossa nuori pääsee kokemaan luontoa luonnossa.

Orivedellä käynnissä ympäristökasvatuksen kehittämisbuusti

Orivedellä on otettu monia merkittäviä askelia ympäristökasvatuksen saralla. Koulujen kansainvälisyyshankkeilla on ollut keskeinen rooli kehittämistyössä: Oriveden jokaisella alakoululla, yläkoululla ja lukiolla on tällä hetkellä käynnissä yksi tai useampi Euroopan unionin rahoittama Erasmus+ -hanke. Usean hankkeen teemana on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Liian myöhäistä lähteä? – Kokemus Australian maastopaloista

Australian maastopalot ovat järkyttäneet maailmaa. Maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö mantereella, mutta tuhojen laajuus on pelästyttänyt monia niitä aiemminkin kokeneita. Pelastussuunnitelma tulipalon varalta ei ole aina toteutettavissa. Monet ovat paenneet tietämättä, kuinka tulevat selviytymään. Näin teki myös Vanessa Janss perheensä kanssa.

Thaimaa ympäristökasvattajan silmin

Ympäristökasvatuksen tarkastelu Thaimaasta käsin avartaa ajattelua. Tein marraskuussa 2019 matkan Thaimaahan ympäristökasvatuksen tutkimuksen maailmankonferenssiin (World Environmental Education Congress WEEC2019) ja katselin maata pari viikkoa myös turistin näkökulmasta. Ympäristökasvattajan silmälaseja on vaikea riisua matkallakaan, seuraavassa seitsemän matkan herättämää huomiota ja niiden pohdintaa.

Älykäs käsienpesu virolaisessa luokkahuoneessa

Virossa on vielä yleistä, että erityisesti kesämökit ja muut maaseudulla sijaitsevat kiinteistöt eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Suihkussa käyminen tai käsien pesu saattaa silloin olla hankalaa. Viljandi Hobby School -luontoryhmä on kuitenkin keksinyt hienon tavan ratkaista tämäntyyppiset ongelmat!

Pienin askelin kohti ympäristöystävällisempää päiväkotia

Työstimme syksyllä 2018 Uppsalan yliopistossa projektia, jossa haastateltiin päiväkotien edustajia Suomesta ja Islannista. Tavoitteenamme oli selvittää, miten päiväkodit pyrkivät huomioimaan kestävää kehitystä toiminnassaan. Tässä artikkelissa kerromme haastattelun tuloksista.

Eco-Schools for Ecosystems in South Africa

Nelson Mandela said, ”Education is the most powerful weapon which you can use to change the world.” Once you truly understand the water cycle, you realise that the water we use today is the water our ancestors used. Thus, the water we pollute today is the water we leave behind for our children and grandchildren.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.