Verkkolehti
HAKUTULOS
Kansainvälisyys
Kolmen korkeakoulun yhteinen kenttäkurssi Botswanassa opetti, että kestävyyshaasteet ovat samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Työskentely huipentui perinteisessä kgotla-tapaamisessa Kavimban kylän päällikön ja kylänvanhimpien kanssa. Tapaamisessa kyläläiset kertoivat perinteisestä luonnonvarojen käytöstä, ihmisten ja villieläinten välisistä konflikteista sekä muutoksista, joita ilmaston lämpeneminen on tuonut heidän elämäänsä. Viikkoa rytmittivät myös kaksi retkeä paikallisiin kansallispuistoihin. Tero Lämsä ja Henna Rouhiainen kertovat projektista, sen taustoista ja johtopäätöksistä.
Unescon Baltic Sea Projectin leiri keräsi yhteen miltei 90 osallistujaa Suomesta, Saksasta ja Virosta. Leiri järjestettiin Hailuodon häikäisevissä maisemissa. Leirin ohjelma koostui ympäristöaiheisista työpajoista ja yhteisestä ajanvietosta. Kellon koulun oppilaat kirjoittivat jutun leirikokemuksistaan.
Örön saarella pidetään huhtikuussa kansainvälinen ennallistamisleiri, johon osallistuu nuoria ja nuorten parissa työskenteleviä muun muassa Suomesta, Slovakiasta, Alankomaista ja Kreikasta. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvan saaren korvaamattoman arvokkaissa paahdeympäristöissä esiintyy useita harvinaisia kasveja ja hyönteisiä. Tavoitteena on, että ympäristökasvatuksen menetelmin parannetaan tietämystä luonnon ennallistamisesta ja sen merkityksestä kamppailussa luontokatoa ja ilmastokriisiä vastaan.
Ympäristökasvatuksessa pyritään usein keskittymään vain ekologisiin asioihin, vaikka kulttuuri ja luonto ovat suuressa määrin toisiinsa linkittyneitä. Ympäristökasvatuksella tulisi tavoitella sekä luonnon että kulttuurin monimuotoisuutta. Elämäntapoihin liittyvää, luontoa kunnioittavaa kulttuuria tulisi lisätä ympäristökasvatuksen sisältöihin. – Satu Jovero haastatteli Aina Brias Guinartia, joka on tutkinut ympäristökasvatusta Madagaskarilla ja Suomessa.
Kanadalainen ympäristökasvatuksen ja tiedeviestinnän konkari Elin Kelsey työskentelee, nukkuu ja syö ulkona. ”Tiedäthän, luonnossa et ole koskaan yksin”, hän toteaa. Kelsey puhuu toivosta, koska tutkimusnäyttö tukee sitä.
Ilmastokriisi herättää monenlaisia tunteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Yksi yleisimmistä lienee epäreiluuden tunne siitä, että niin monet joutuvat kärsimään ilmastokriisistä, vaikka eivät ole siihen syypäitä. Ilmastokriisi voi herättää vahvaa vaikuttamisen halua, mutta myös vihamielisyyttä, joka kumpuaa käsittelemättömästä syyllisyydestä. Tuore nettisivusto tarjoaa kasvattajille monipuolista materiaalia ilmastokasvatukseen: Existential Toolkit for Climate Justice Educators.
Hyvärilän nuorisopäällikkö Tuija Hurri siirtyi jo 21 vuotta sitten Hyvärilän nuorisokeskukseen hyödyntämään aikaisempia kokemuksiaan lastentarhanopettajana, eräoppaana, elämyspedagogina ja melonnanohjaajana. Nurmeksessa sijaitseva Hyvärilä on paikka, jossa nuori pääsee kokemaan luontoa luonnossa.
Orivedellä on otettu monia merkittäviä askelia ympäristökasvatuksen saralla. Koulujen kansainvälisyyshankkeilla on ollut keskeinen rooli kehittämistyössä: Oriveden jokaisella alakoululla, yläkoululla ja lukiolla on tällä hetkellä käynnissä yksi tai useampi Euroopan unionin rahoittama Erasmus+ -hanke. Usean hankkeen teemana on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Australian maastopalot ovat järkyttäneet maailmaa. Maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö mantereella, mutta tuhojen laajuus on pelästyttänyt monia niitä aiemminkin kokeneita. Pelastussuunnitelma tulipalon varalta ei ole aina toteutettavissa. Monet ovat paenneet tietämättä, kuinka tulevat selviytymään. Näin teki myös Vanessa Janss perheensä kanssa.
Ympäristökasvatuksen tarkastelu Thaimaasta käsin avartaa ajattelua. Tein marraskuussa 2019 matkan Thaimaahan ympäristökasvatuksen tutkimuksen maailmankonferenssiin (World Environmental Education Congress WEEC2019) ja katselin maata pari viikkoa myös turistin näkökulmasta. Ympäristökasvattajan silmälaseja on vaikea riisua matkallakaan, seuraavassa seitsemän matkan herättämää huomiota ja niiden pohdintaa.