HAKUTULOS
Kestävä elämäntapa
Mitä nuoret aikuiset ajattelevat kestävyysosaamisesta ja kestävästä elämäntavasta? Onko ympäristöä säästävä elämäntapa heidän mielestään vaikeaa? Entä mitä heillä on sanottavanaan päättäjille? Merja Forsman kysyi tätä Luontoliitossa toimivilta aktiiveilta, Wiivi Nortuselta, Kalle Hyttiseltä ja Lotta Ojajärveltä.
Meidän pitäisi osata muuttaa ihmiskunnan suunta kohti kestävämpää yhteiseloa muun luonnon kanssa. Tarvitsemme tätä varten päätä ja tietoa, käsiä ja taitoa sekä sydäntä ja asennetta. Näitä taitoja yhdessä voidaan kutsua kestävyysosaamiseksi. Euroopan komissio on julkaissut opettajien ja koulutuksen suunnittelun avuksi kestävyysosaamista kuvaavan GreenComp-viitekehyksen. Lue Niina Mykrän ja Anna Lehtosen tärkeä avausartikkeli.
Varhaiskasvatuksen toimintavuotta rytmittävät erilaiset juhlat ja teemapäivät. Monet näistä juhlista ovat saaneet varsin kaupallisia piirteitä. Juhlimisen keskittyminen kuluttamisen ympärille ei ole ekologisesti kestävää, ja se asettaa lapset varhaiskasvatuksessa eriarvoiseen asemaan. Yhtä juhlaa -hankkeessa kiinnitetäänkin ekologisen kestävyyden lisäksi huomiota sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Mitä ajattelullemme tapahtuu, kun koemme, että meillä on liian vähän jotakin? Entä miten niukkuus muovaa valintojamme ja käyttäytymistämme? Ennen kuin luet eteenpäin, pohdi, minkälainen niukkuus omaa elämääsi hallitsee.
Pienroskan havainnointiin on kehitetty uusi menetelmä, joka on helppo ottaa käyttöön jo alakouluikäisten lasten kanssa – myös koulussa. Partiolaiset tekevät kansalaishavaintoja vesien tilasta ja rantojen roskaisuudesta SPARKA-hankkeessa.
Kun puhumme ympäristökasvatuksesta, monelle tulee mieleen pienten lasten kasvattaminen ympäristömyönteisiksi. Mutta muistammeko, että ympäristökasvatuksen tulisi kulkea mukana koulutusasteelta toiseen siirtyessä? Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden taidot ovat jo nyt ja korostuneesti tulevaisuudessa osa jokaisen ammattitaitoa. Tämä artikkeli sisältää haasteen sinulle!
Koronapandemia ja sotatila Ukrainassa muistuttavat vesihuollon korvaamattomuudesta. Vesihuolto ja myytit -tietokirjassa käsitellään uskomuksia, jotka ovat kyseenalaisia tutkitun tiedon näkökulmasta. Kirjoittajat esittelevät tässä artikkelissa laajalle yleisölle suunnattua teostaan. Vesi tulee hanasta ja sähkö töpselistä. Vai tuleeko sittenkään?
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
Edessäni on uusi kalenteri, puhdas, vailla merkintöjä. Luontokuva, jonka joka vuosi huolella valitsen kalenterin kanteen voimakuvakseni, kulloisenkin mieleni mukaan, puuttuu vielä. En ole vielä kuulostellut, mikä on se voimakuva, jonka juuri nyt tarvitsen. Ainoastaan sen tiedän, että se liittyy jotenkin luontoon.
- 1
- 2
- 3
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.