HAKUTULOS
Kulttuuri- ja ympäristökasvatus
Chappe-taidemuseo avattiin yleisölle Tammisaaressa huhtikuussa 2023. Chappen ympäristökasvatuksellisella toiminnalla tavoitellaan tietoisuutta, dialogia ja muutosta. Ilmastotaide – Vaihtoehtoisia näkökulmia -näyttelyn kantavana teemana oli ihmisten välisen yhteyden kautta tapahtuva symbioottisemman suhteen edistäminen muihin lajeihin ja planeettaan. Näyttelyssä oli esillä muun muassa Bob Hendrikxin Loop Living Cocoon -teos – sienirihmastosta valmistettu elävä ruumisarkku.
Kulttuurifestareiden ohjelmat tarjoavat ihmisille iloa, paloa ja syyn osallistua tapahtumaan. Mutta voisivatko ne ympäristökasvatuksellisiin tulokulmiin risteytettyinä tarjota myös uusia oivalluksia ja löytöjä – jopa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja voimautumiseen?
Voinko kutsua itseäni ympäristökasvattajaksi, jos työkenttäni on kulttuuriympäristö? Miten ympäristökasvatus ja kulttuuriympäristökasvatus oikeastaan eroavat toisistaan? Kulttuuriympäristö toimii oppimisympäristönä, joka pienissä, jo osin hautautuneissa yksityiskohdissaan osoittaa, kuinka maailma muuttuu ja kehittyy. Marianna Karttunen testasi Lappeenrannan linnoituksen kiertokävelyillä ympäristökasvatuksesta tuttuja menetelmiä mukulakivien aistimisesta maiseman muutoksen pohtimiseen. Lue Ympäristökasvatusta uudella twistillä -sarjan toinen osa!
”Maailma on myllerryksessä. Nopeat muutokset ravistelevat demokratiaa, yhteiskuntia, ympäristöjä – sitä maailmaa, johon olemme kasvaneet ja jonka varaan olemme maailmankuvamme ja identiteettimme rakentaneet. Nyt kestävyysmurroksen kynnyksellä ihmiskunnan lippulaivatuote – vaihtuviin tilanteisiin muovautuva kulttuuri – tarjoaa meille työkaluja ja mahdollisuuksia nopeaan sopeutumiseen.” – Satu Joveron artikkeli aloittaa Ympäristökasvatusta uudella twistillä -juttusarjan!
Vuosikymmeniä sitten paperi- ja karamellikauppana toiminut rakennus pihapiireineen oli pitkään käyttämättömänä Petäjävedellä. Kymmenkunta vuotta sitten miljöö sai kokonaan uuden elämän, kun taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa alkoivat työskennellä siellä lasten ja lapsiperheiden kanssa. He saivat työstään Taidetila Toinilassa valtionpalkinnon vuonna 2021.
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä Itämeren kunniaksi. Eri puolilla Suomea järjestettiin 25.8. runsaasti tapahtumia yleisölle. Vaasassa lukiolaiset perehtyivät Itämereen ja sen tilaan elokuvien avulla. Luontoelokuva onkin oivallinen nuorten ympäristökasvatuksen keino.
Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.
Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten kehitykselle. Aina ei mummon tarvitse asua lähelläkään, esimerkki mummon ja vaarin toiminnasta omalla työuralla ja harrastuksista siirtyy kyllä. Arvot ja asenteet kantavat. Tätä on tutkittu muun muassa Lastensuojelun keskusliitossa. – Kun isiä kannustetaan osallistumaan, sama vaikutus valuu myös isoisille jossain vaiheessa, kertoo tutkija Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Väestöliitosta.
Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa – miten tämä liittyy minuun ja mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat? Ensi alkuun pintaan nousee hiukan hämmentynyt tunne, mutta kun pääsen kärryille, olen innoissani. Tämähän on tärkeää, jos todella haluamme saada ympäristötoimintaan mukaan ihan kaikki.
Julkisuudessa ympäristöä ja sen tilaa lähestytään usein ongelmapuheen kautta. Ympäristö ja luonto määrittyvät riskialttiina, media korostaa kriisejä ja katastrofeja, ja yksittäisen ihmisen rooliksi jää kauhistua ja syyllistyä. Mitä jos keskiössä olisikin ihmisten luontainen tarve kokea ja tuntea luontoa?
- 1
- 2
- Seuraava »