HAKUTULOS

Kulttuuri- ja ympäristökasvatus

Kulttuuriympäristö askelmana ympäristökasvatukseen

Voinko kutsua itseäni ympäristökasvattajaksi, jos työkenttäni on kulttuuriympäristö? Miten ympäristökasvatus ja kulttuuriympäristökasvatus oikeastaan eroavat toisistaan? Kulttuuriympäristö toimii oppimisympäristönä, joka pienissä, jo osin hautautuneissa yksityiskohdissaan osoittaa, kuinka maailma muuttuu ja kehittyy. Marianna Karttunen testasi Lappeenrannan linnoituksen kiertokävelyillä ympäristökasvatuksesta tuttuja menetelmiä mukulakivien aistimisesta maiseman muutoksen pohtimiseen. Lue Ympäristökasvatusta uudella twistillä -sarjan toinen osa!

Kulttuuri ei ole pysyvää – se on ennen kaikkea tapa sopeutua

”Maailma on myllerryksessä. Nopeat muutokset ravistelevat demokratiaa, yhteiskuntia, ympäristöjä – sitä maailmaa, johon olemme kasvaneet ja jonka varaan olemme maailmankuvamme ja identiteettimme rakentaneet. Nyt kestävyysmurroksen kynnyksellä ihmiskunnan lippulaivatuote – vaihtuviin tilanteisiin muovautuva kulttuuri – tarjoaa meille työkaluja ja mahdollisuuksia nopeaan sopeutumiseen.” – Satu Joveron artikkeli aloittaa Ympäristökasvatusta uudella twistillä -juttusarjan!

Ennen paperi- ja karamellikauppa, nyt yhteisöllinen, palkittu Taidetila Toinila

Vuosikymmeniä sitten paperi- ja karamellikauppana toiminut rakennus pihapiireineen oli pitkään käyttämättömänä Petäjävedellä. Kymmenkunta vuotta sitten miljöö sai kokonaan uuden elämän, kun taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa alkoivat työskennellä siellä lasten ja lapsiperheiden kanssa. He saivat työstään Taidetila Toinilassa valtionpalkinnon vuonna 2021.

Elokuvien avulla ympäristökasvatusta luokiolaisille

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä Itämeren kunniaksi. Eri puolilla Suomea järjestettiin 25.8. runsaasti tapahtumia yleisölle. Vaasassa lukiolaiset perehtyivät Itämereen ja sen tilaan elokuvien avulla. Luontoelokuva onkin oivallinen nuorten ympäristökasvatuksen keino.

Biokulttuurinen maisemasuhde luontoa ja sukupolvia yhdistämässä

Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.

Ennen opittiin mummoilta, niin tänäkin päivänä

Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten kehitykselle. Aina ei mummon tarvitse asua lähelläkään, esimerkki mummon ja vaarin toiminnasta omalla työuralla ja harrastuksista siirtyy kyllä. Arvot ja asenteet kantavat. Tätä on tutkittu muun muassa Lastensuojelun keskusliitossa. – Kun isiä kannustetaan osallistumaan, sama vaikutus valuu myös isoisille jossain vaiheessa, kertoo tutkija Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Väestöliitosta.

Kulttuuri- ja katsomusdialogilla vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa – miten tämä liittyy minuun ja mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat? Ensi alkuun pintaan nousee hiukan hämmentynyt tunne, mutta kun pääsen kärryille, olen innoissani. Tämähän on tärkeää, jos todella haluamme saada ympäristötoimintaan mukaan ihan kaikki.

Estetiikan tie luontosuhteen äärelle

Julkisuudessa ympäristöä ja sen tilaa lähestytään usein ongelmapuheen kautta. Ympäristö ja luonto määrittyvät riskialttiina, media korostaa kriisejä ja katastrofeja, ja yksittäisen ihmisen rooliksi jää kauhistua ja syyllistyä. Mitä jos keskiössä olisikin ihmisten luontainen tarve kokea ja tuntea luontoa?

Luontoa, historian tuntua ja taidetta Vallisaaren kesässä

Helsingin merialueella sijaitsevassa Vallisaaressa on valmistauduttu Sama meri -biennaalikesään. Vallisaaren mielenkiintoinen luonto ja historia tarjoavat upean paikan taide-elämyksille. Biennaalin nimi ”Sama meri” viittaa yhteen kytkeytymiseen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Kansainvälisen Helsinki Biennaalin olisi tarkoitus levittäytyä saarelle noin 40 taiteilijan teoksilla 12.6.–27.9.2020. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia johtuen poikkeusoloista. Toivomme parasta!

Historia on kiveen kirjoitettu

Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.