HAKUTULOS
Luontosuhde
Miten lasten luontoyhteyden syvenemistä voisi tukea arjessa ja luontoretkillä? Miten luontoyhteyttä voisi vahvistaa silloin, jos luontoon ei ole mahdollisuuksia päästä päivittäin? Tutkija Irina Salmi esittelee katsausta, jossa etsittiin lasten luontoyhteyteen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa.
Myönteisten luontokokemusten on havaittu vahvistavan luontoyhteyttä ja ympäristövastuullisuutta. Teini-iässä kiinnostus luontoa kohtaan voi notkahtaa, mutta usein se palautuu aikuisiässä. Palautumisen kannalta tärkeitä ovat myönteiset luontokokemukset. Suomen Akatemian rahoittamassa NATUREWELL-hankkeessa tutkittiin, miten erilaisiin ulkoiluaktiviteetteihin osallistuminen vaikuttaa nuorten luontoyhteyteen, koettuun hyvinvointiin ja luonnosta saatavaan mikrobialtistukseen. ”Ehkä sai semmosen paremman ja raikkaamman olon, kun oli siel luonnossa ja ei ollu niin paljoo puhelimella”, kuvaili yhdeksäsluokkalainen kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen.
”Aloitin luontokuvaamisen kolme vuotta sitten, kun löysin vanhempieni vanhan järkkärin kaapista. Sen kanssa lähdin sitten kävelyille ja otin kuvia vähän kaikesta”, kertoo 17-vuotias Matias Kivikko. Kiireinen lukiolainen arvostaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ja käy usein luontokävelyillä kuvaamassa. Hänen kuvistaan välittyy henkilökohtainen luontosuhde ja kiinnostus villieläimiä kohtaan.
Heikki Willamon luontokuvanäyttely ”Metsän sylissä” on esillä Saarijärven museossa 27.4.2025 saakka. Museo on tuottanut näyttelyä täydentämään osion metsän monimuotoisuudesta, jossa on Willamon kuvia metsien elinympäristöistä sekä esimerkkejä lajistosta ja tehtäviä. Kirsi Hänninen kuvailee artikkelissaan niin Willamon kuin myös J. L. Runebergin tuotantoja, jotka nousevat syvällisistä luontokokemuksista.
Kasvun vuosi – Luonnon ja oman elämän havaintokirja on kuin päiväkirja tai oman mielen kalenteri, mutta ilman kiirettä ja aikataulutusta, vuodenaikojen mukaan lempeästi soljuva. Kirjassa on satoja käsin piirrettyjä luontokuvituksia sekä harjoitteita ja pohdintatehtäviä, joiden matkassa lukija voi syventää luontosuhdettaan. Marjo Pakkanen esittelee teoksen ja haastattelee sen tekijöitä, kirjailija Maaretta Tukiaista ja kuvittaja Markus Freytä.
Miksi tietty paikka on mielestämme upea, ja toinen taas ei niinkään? Taidetehdas Wärjäämön kehitysvammaiset asiakkaat pohtivat merkityksellisiä paikkoja opiskelijoiden ympäristökasvatuskokeilussa. Tuloksena syntyi tärkeää pohdintaa ja vaikuttava taidenäyttely, joka toi yhteen taiteilijoita ja heidän läheisiään sekä yliopiston väkeä.
Haluan pysyä ilon ilmapiirissä aikuisenakin, eli minun tulee ruokkia iloani säännöllisesti. Mikä tuottaa minulle iloa? Huomaan, että samat asiat kuin noin kymmenvuotiaana. – – Tunnen lapsenomaista iloa talvisessa luonnossa. Lapsuuden talvesta muistan myös lohdullisen pimeyden, joka alkoi pihaamme ympäröivästä metsän rajasta. Oli ihana leikkiä pihamaalla pyöreän ulkolampun valossa.
Rakkaus luontoon ja retkeilyyn sekä luontokuvat sosiaalisessa mediassa ovat inspiroineet seitsemäntoistavuotiaan Aarnin valokuvausharrastusta. Tässä jutussa hän esittelee upeimpia kuviaan sekä kertoo hetkistä ja elämyksistä, joita on kokenut kuvatessaan luontoa.
Pentalan saaressa ihmisen ja luonnon yhteiselolla on pitkä historia. Saaren ympärivuotinen asutus on alkanut viimeistään 1750-luvulla. Nyholmien kalastajasuku asui nykyisellä museoalueella 1850-luvulta alkaen. Nyt saarella toimii Saaristomuseo Pentala, joka järjestää eri-ikäisille vierailijoille elämyksellisiä saaristopäiviä.
Elä kokonaisena, oivalla valintojesi arvo, kukoista aitona, upeana sinuna – näiden sanojen alkukirjaimista koostuu minulle tärkeä sana: ekovakaus. Suuri innoittajani on filosofia, joka perustuu ekofilosofi Henryk Skolimowskin kirjaan Ekojooga – Harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi. Haluan tuoda tätä filosofiaa ihmisten tietoisuuteen oman kokemukseni kautta.
- 1
- 2
- 3
- Seuraava »