Verkkolehti
HAKUTULOS
Nuoret
Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi elämäämme. Se auttaa työssä, opinnoissa, tiedonhaussa ja arjen askareissa. Usein havahdumme pohtimaan seurauksia vasta siinä vaiheessa, kun muutos on jo tapahtunut. Näin on käynyt myös tekoälyn kanssa. Tekoäly on kehittynyt nopeasti, mutta keskustelu sen vaikutuksista, riskien hallinnasta ja pelisäännöistä on kulkenut jäljessä, vaikka keskustelun tulisi auttaa ohjaamaan kehityksen suuntaa.
Luonnon monimuotoisuudesta viestiminen ei tapahdu vain tutkimusraporteissa tai luontopoluilla. Kun nuoret ja lapset pääsevät itse rakentamaan kaupunkitilaa taiteen avulla, syntyy uusia tapoja vahvistaa luontosuhdetta, yhteisöllisyyttä ja kokemusta omasta toimijuudesta. Anna Haukka esittelee Brakun linnut -hankkeen oivalluksia ja tuotoksia.
Hatanpään koulun seiska- ja kasiluokkalaiset nuoret pohdiskelevat lempilajejaan, ympäristöhuoliaan ja sitä, millaisia ovat luonnolle hyvät teot.
Nuorten Suomi ry:n toteuttamassa Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp -hankkeessa kehitetään sisältöjä, jotka vahvistavat nuorten kestävyysosaamista ja planetaarista osallisuutta. Teemapäivässä hyödynnetään pelillisiä menetelmiä, ja sitä on pilotoitu Saarijärvellä, Tampereella ja Kajaanissa yli viidensadan nuoren kanssa.
Elotila-hankkeessa on tutkittu ja kehitetty yläkouluikäisten nuorten sekä eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa mallia, jonka avulla syntyisi tilaa toimia luonnon hyväksi yhdessä, osana koulunkäyntiä ja arkea. Hankkeessa nuoret ovat pohtineet esimerkiksi toislajisten ymmärtämistä, eläimiin liitettyjä kauneusihanteita ja reiluutta. Maaria Hartman esittelee Elotila-hankkeessa toimineiden nuorten ajatuksia ja piirustuksia ihmisen ja luonnon suhteesta.
Myönteisten luontokokemusten on havaittu vahvistavan luontoyhteyttä ja ympäristövastuullisuutta. Teini-iässä kiinnostus luontoa kohtaan voi notkahtaa, mutta usein se palautuu aikuisiässä. Palautumisen kannalta tärkeitä ovat myönteiset luontokokemukset. Suomen Akatemian rahoittamassa NATUREWELL-hankkeessa tutkittiin, miten erilaisiin ulkoiluaktiviteetteihin osallistuminen vaikuttaa nuorten luontoyhteyteen, koettuun hyvinvointiin ja luonnosta saatavaan mikrobialtistukseen. ”Ehkä sai semmosen paremman ja raikkaamman olon, kun oli siel luonnossa ja ei ollu niin paljoo puhelimella”, kuvaili yhdeksäsluokkalainen kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen.
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja? Lyhyt vastaus on: Kyllä voi! Ympäristökasvatus tai kestävyyskasvatus on jokapäiväisiä valintoja. Se on hankintoja, ruokaa, liikkumista, ajatusten vaihtoa ja aktiivista toimintaa. Nuorisotyöntekijä on usein henkilö, joka on nuorten tukena arjessa, auttaa heitä ratkaisemaan elämän haasteita ja ohjaa heitä tekemään myönteisiä valintoja. Nuorten parissa työskentelevillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli.
”Aloitin luontokuvaamisen kolme vuotta sitten, kun löysin vanhempieni vanhan järkkärin kaapista. Sen kanssa lähdin sitten kävelyille ja otin kuvia vähän kaikesta”, kertoo 17-vuotias Matias Kivikko. Kiireinen lukiolainen arvostaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ja käy usein luontokävelyillä kuvaamassa. Hänen kuvistaan välittyy henkilökohtainen luontosuhde ja kiinnostus villieläimiä kohtaan.
Hyvärilässä luonto ei ole pelkkä puheenaihe, vaan tekemisen keskiössä. Jokainen projekti ja tapahtuma avaa mahdollisuuksia oppia ja vaikuttaa. Olipa kyseessä viikatteen heilutus niityllä, taideteoksen luominen tai uuden oppiminen vesistön äärellä, osallistujat saavat paitsi tietoa myös merkityksellisiä kokemuksia. Ekaterina Sysoeva esittelee Hyvärilän menetelmiä, joilla osallistetaan nuoria ympäristönsuojeluun.
Keksiminen ja luovuus ovat kestävyysosaamista. On olennaista kehittää uutta, koska toimintamme ei ole kestävää. On myös osattava elää epävarmuudessa, koska emme tiedä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Näitä osaamisalueita voi harjoittaa innovoimalla. Hanna Seimola rohkaisee artikkelissaan harjoittamaan arjessa luovaa innovointia.