HAKUTULOS
Ulkona oppiminen
Vauvojen luontokylpy -menetelmä soveltaa seikkailukasvatuksen ja ympäristökasvatuksen teorioita vauvaperheille sopivaan muotoon. Luontokylpy tukee vauvaperheen hyvinvointia luontolähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kun luontoympäristössä toimitaan perheyhteisönä, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.
Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan.
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Monta eri sesonkia iloisine ryhmineen nähnyt Tanja Liimatainen ohjaa nuoria toimimaan luonnossa Nuorisokeskus Metsäkartanolla. Metsäkartanon ainutlaatuinen valo- ja melusaasteeton ympäristö Rautavaaralla Pohjois-Savossa tarjoaa paikan luonto- ja ympäristöaiheiden käsittelylle ulkona ja sisällä.
Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”
Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.
Kysyntä ulkona oppimiselle ja luontokasvatukselle vahvistuu, ja sen myötä luonto- ja ympäristökoulupalveluja tarjoavien LYKE-verkosto laajenee jatkuvasti. Tällä kertaa esittelyssä on aktiivisesti verkoston toimintaan mukaan hypännyt Juha Rantanen. Hän on Jämi Sportsin yrittäjä ja sen puitteissa toimivan Juhan liikkuva luontokoulu Karhun perustaja Jämijärveltä. Hän esittelee itsensä nelikymppiseksi ympäristökasvatukseen hurahtaneeksi liikunta-alan ammattilaiseksi, joka on tasapainoillut opetustyön ja yrittäjyyden välimaastossa jo 13 vuotta.
Kuinka tehdä metsäretkistä aidosti oppilaslähtöisiä? Kuinka osallistaa oppilaita luontokouluohjelman suunnitteluun? Suomen luontokeskus Haltian luontokoulu haki vastauksia näihin kysymyksiin toteuttamalla oppilaslähtöistä luontokouluohjelman suunnittelua. Prosessin lopputuloksena syntyi uusi oppilaslähtöinen Mun metsä -luntokouluohjelma 5.–6.-luokkalaisille sekä oppilaslähtöisen metsäretken ohjaajan materiaali ”Metsään retkelle ja oppimaan oppilaslähtöisesti!”.
Kuusivuotiaat ovat maailman etevämpiä pilvibongareita, ja he ripustavatkin pari kumpupilveä piirustuksiinsa usein auringon lisäksi. Leonardo da Vinci kuvaili pilviä ”kappaleiksi vailla pintaa”, ja on helppo ymmärtää, mitä hän tarkoitti. Pilvet ovat utuisia ja pysyvät paikoillaan vain hetken. Korona-aikana on paljon liikuttu ulkona luonnossa ja katse on usein siirtynyt mielenkiintoisiin pilviin taivaalla. Moni tuntee poutapilven ja ukkospilven. Tunnistatko cumuluspilven tai nimbostratuksen?
- 1
- 2
- 3
- …
- 5
- Seuraava »