HAKUTULOS
Ympäristökasvatus koulussa
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.
LYKE-verkoston suunnittelija Maija Ihantola löysi ympäristökysymykset kiinnostuttuaan kasveista. Unelmat toteutuvat hänen mielestään vain jakamalla niitä, ja nyt hän kertoo, mikä hänelle on tässä hetkessä erityisen innostavaa.
Jaa erilaisia kuvia vesieliöistä ja pyydä rakentamaan eliö rannalta löytyvistä asioista. Vanhempien lasten kanssa voi kiinnittää huomiota eliöiden tuntomerkkeihin ja pyrkiä rakentamaan eliöt mahdollisimman tunnistettaviksi.
Oppilaanohjauksen keskeinen tehtävä on tukea oppilasta hänen omaa elämäänsä koskevien päätösten ja valintojen tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilaat rakentavat käsitystään koulutuksesta ja eri ammateista ja suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan. Onko ympäristökasvatuksella sijaa osana oppilaanohjausta? Nähdäkseni vastaus on myönteinen: ympäristönäkökulmat solahtavat luontevasti myös oppilaanohjauksen osaksi.
– Se on jotenkin rentouttavaa ja jännää, koska ei koskaan tiedä, mitä voi löytää. – On kivaa olla tekemässä jotain muuta kuin istua koulun penkillä. Muun muassa tällaisia ajatuksia heräsi raisiolaisen Tahvion koulun oppilaiden keskuudessa, kun he osallistuivat Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoisiin syksyllä 2019.
Ilmastonmuutos on monissa maissa noussut politiikan kärkiteemaksi, mutta samaan aikaan ilmastokieltäjien ja -hidastelijoiden määrä on huolestuttava. Tämä polarisoituminen on nähtävissä myös Suomessa. Psykologian tutkija Kirsti M. Jylhän mukaan ilmastonmuutoskeskustelu tavoittaa vain ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Ne, joiden mielestä epätasa-arvo ja hierarkiat kuuluvat yhteiskuntaan, myös todennäköisemmin kieltävät ilmastonmuutoksen.
Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!
Jokaisen ulkona toimivan kasvattajan tai opettajan ulkotoiminnan juuret ovat jossain. Ne voivat juontaa syvällekin omiin lapsuuden luontokokemuksiin. Kaikilla on omanlaisensa tarina kerrottavanaan. Suomen ympäristöopisto Syklin ja Suomen Ladun kolmevuotisessa yhteishankkeessa toivotaan syntyvän ja hyödynnettävän jo olemassa olevia kasvutarinoita. Näiden kokemusten avulla pyritään lisäämään ja tukemaan valtakunnallisesti lähiluonnon käyttämistä niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksenkin arjessa.
Jalkojenvilvoitteluretken voi liittää koulussa vaikka biologian Ihmisen biologia -jaksoon tai terveystiedon tunteihin, jolloin ennen ensimmäistä kertaa tehdään verenpainemittaus jokaiselle vilvoitteluretkelle osallistujalle. Kolmannen vilvoitteluretken jälkeen verenpainemittaus toistetaan ja kirjataan mittauksen tulokset.
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää tahtia ympäri maailmaa. Maaliskuussa 2019 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisuuden merkittävimpiä syitä on ihmistoiminnan aiheuttama elinympäristöjen muutos. Yhtä lailla voimme toimillamme myös suojella monimuotoisuutta ympärillämme. Siksi toukokuussa vietettävän Ulkoluokkapäivän teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti.
- 1
- 2
- 3
- 4
- Seuraava »
