HAKUTULOS

Ympäristökasvatus koulussa

Lapset ja nuoret vaikuttavat lapsiystävällisessä kunnassa

Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.

Mielekästä vapaaehtoistoimintaa: metsämummot ja -vaarit

Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan. 

Ympäristökasvatuksen näkyminen Tampereen peruskouluissa

– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.

Ennen paperi- ja karamellikauppa, nyt yhteisöllinen, palkittu Taidetila Toinila

Vuosikymmeniä sitten paperi- ja karamellikauppana toiminut rakennus pihapiireineen oli pitkään käyttämättömänä Petäjävedellä. Kymmenkunta vuotta sitten miljöö sai kokonaan uuden elämän, kun taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa alkoivat työskennellä siellä lasten ja lapsiperheiden kanssa. He saivat työstään Taidetila Toinilassa valtionpalkinnon vuonna 2021.

Osallistava puutarhatoiminta osana luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa – ympäristökasvatuskokeilu Mahnalan Ympäristökoulun nelosluokkalaisille

Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.

Ihmettely kunniaan – DOP-metodi innosti ja haastoi Pohjois-Karjalan koululaisia

DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.

”Miksi emme tee niin kuin pitäisi?” – Draamakasvatus antaa tilaa oppijoiden kysymyksille

”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.

Laaja-alaista osaamista tavoitellaan kaikkien oppiaineiden tunneilla

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.

Monimuotoisuus mahdollistaa luontokoulun

Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”

Koulun ohjaaminen kestävän kehityksen tielle on monella tapaa haastavaa

Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.