Verkkolehti
HAKUTULOS
Ympäristökasvatus koulussa
Suunta on huolestuttava: ihmistoiminta nakertaa luontoa pala palalta. Opetussuunnitelmassakin tunnistetaan, että ihminen on täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta ja että sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Miten koulut voivat tukea oppilaita niin, että he osaisivat vaalia luonnon monimuotoisuutta? Niina Mykrä tarkastelee tätä kysymystä GreenComp-viitekehyksen ja käytännön vinkkien kautta.
Nuorten Suomi ry:n toteuttamassa Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp -hankkeessa kehitetään sisältöjä, jotka vahvistavat nuorten kestävyysosaamista ja planetaarista osallisuutta. Teemapäivässä hyödynnetään pelillisiä menetelmiä, ja sitä on pilotoitu Saarijärvellä, Tampereella ja Kajaanissa yli viidensadan nuoren kanssa.
Keksiminen ja luovuus ovat kestävyysosaamista. On olennaista kehittää uutta, koska toimintamme ei ole kestävää. On myös osattava elää epävarmuudessa, koska emme tiedä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Näitä osaamisalueita voi harjoittaa innovoimalla. Hanna Seimola rohkaisee artikkelissaan harjoittamaan arjessa luovaa innovointia.
Unescon Baltic Sea Projectin leiri keräsi yhteen miltei 90 osallistujaa Suomesta, Saksasta ja Virosta. Leiri järjestettiin Hailuodon häikäisevissä maisemissa. Leirin ohjelma koostui ympäristöaiheisista työpajoista ja yhteisestä ajanvietosta. Kellon koulun oppilaat kirjoittivat jutun leirikokemuksistaan.
Lesson Study on Japanissa ja Kiinassa pitkään käytetty opettajien oman työn tutkimisen menetelmä. Ydinasiana Lesson Studyssa on, että kaikki siihen osallistuvat opettajat ovat osana ryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä opetuksen kehittämiseksi. Suvi Mustonen, Rasmus Taavila ja Elsa Häkkinen kertovat artikkelissaan Lesson Study -oppitunnista, jonka he pitivät Jyväskylän Normaalikoulun kolmasluokkalaisille.
Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Arjen käytännöissä ympäristö- ja kestävyyskasvatus ovat kuitenkin vielä paljolti lapsenkengissä. – Yksi konkreettisista ratkaisuista olisi valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, sanoo tutkijatohtori Niina Mykrä.
Luontokato ja ilmastonmuutos kiihtyvät, ja niin nuorten kuin aikuistenkin ahdistus kasvaa vääjäämättömältä vaikuttavan uhkan edessä. Suomesta kuitenkin puuttuu taho, joka voisi varmistaa ympäristökasvatuksen riittävän toteutumisen yhteiskunnassa ja eri koulutusasteilla. Tähän epäkohtaan vaaditaan nyt muutosta noin kahdenkymmenen järjestön ja toimijan voimin.
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.
Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan.
– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713