HAKUTULOS
Ympäristökasvatus koulussa
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.
Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”
Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Vihreän lipun uusi, kaikille avoin Luonnon monimuotoisuus -oppimateriaali innostaa päiväkoteja ja kouluja tutustumaan luonnonkirjon ihmeisiin ja sen vaalimiseen. Kaksi Vihreä lippu -päiväkotia ja -koulua kertovat nyt suunnitelmistaan ja kokemuksistaan luonnonkirjon parissa. Laajaan aiheeseen on tartuttu konkreettisen toiminnan kautta pihamaalla ja lautasilla.
Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ottavat voimakkaasti kantaa koulujen toimintakulttuuriin. ”Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen” on yksi seitsemästä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Opetussuunnitelman mukaan oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden.
Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.
Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.
- 1
- 2
- 3
- …
- 5
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.