HAKUTULOS
Ympäristökasvatus koulussa
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.
Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan.
– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.
Vuosikymmeniä sitten paperi- ja karamellikauppana toiminut rakennus pihapiireineen oli pitkään käyttämättömänä Petäjävedellä. Kymmenkunta vuotta sitten miljöö sai kokonaan uuden elämän, kun taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa alkoivat työskennellä siellä lasten ja lapsiperheiden kanssa. He saivat työstään Taidetila Toinilassa valtionpalkinnon vuonna 2021.
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.
Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”
Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
- 1
- 2
- 3
- …
- 6
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.