HAKUTULOS
Ympäristötunteet
Luontoliiton Haamu-hankkeessa (Haavoittuva monimuotoisuus – ilmastonmuutos ja luontokato) kehitetään nuorille suunnattua kasvatusmateriaalia ja uusi kouluvierailukonsepti ilmastonmuutoksen ja luontokadon välisestä suhteesta. Luontoliiton kouluyhteistyövastaava Sofia Kaipainen kertoo hankkeen taustasta ja tavoitteista.
Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.
Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.
Ilmastokriisi herättää monenlaisia tunteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Yksi yleisimmistä lienee epäreiluuden tunne siitä, että niin monet joutuvat kärsimään ilmastokriisistä, vaikka eivät ole siihen syypäitä. Ilmastokriisi voi herättää vahvaa vaikuttamisen halua, mutta myös vihamielisyyttä, joka kumpuaa käsittelemättömästä syyllisyydestä. Tuore nettisivusto tarjoaa kasvattajille monipuolista materiaalia ilmastokasvatukseen: Existential Toolkit for Climate Justice Educators.
Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.
Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.
Kevään ja kesän aikana suuttumus on ollut monin tavoin ilmassa. Monessa maassa on ilmennyt raivoa niitä päättäjiä kohtaan, jotka eivät reagoineet koronaviruksen uhkaan riittävän ajoissa. Paremminkin toimivissa maissa on kriisin aikana patoutunut ahdistusta ja turhautumista, jota sitten on purkautunut aina aika ajoin sosiaalisten sääntöjen rikkojiin, päättäjien epävarmuuteen tai aivan syyttömiin kohteisiin.
Ympäristöhuolet jäivät suurimmalla osalla maailman ihmisistä taka-alalle, kun COVID-19 laajeni pandemiaksi. Miltä ympäristökasvattajasta nyt tuntuu?
Poimi tästä harjoitus, joka on helppo toteuttaa ulkona kävellessä.
Australian maastopalot ovat järkyttäneet maailmaa. Maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö mantereella, mutta tuhojen laajuus on pelästyttänyt monia niitä aiemminkin kokeneita. Pelastussuunnitelma tulipalon varalta ei ole aina toteutettavissa. Monet ovat paenneet tietämättä, kuinka tulevat selviytymään. Näin teki myös Vanessa Janss perheensä kanssa.
Ilmastonmuutos menee helposti tunteisiin. Jokaista ihmistä kohtaa haaste: miten suhtaudun omiin ja toisten ilmastotunteisiin? Erityisen painokas tämä haaste on kaikille, jotka harjoittavat jonkinlaista ympäristökasvatusta.
- 1
- 2
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.