HAKUTULOS
Oivalla opsista
Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.
Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.
Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.
Kohtasin talvella vegaanitytön, joka tuli innoissaan vaateostoksilta: hän kertoi löytäneensä puhtaasti kasviperäisen takin. Itsekin innostuin: yleensä talvivaatteet ovat keinokuitua, ja mieluusti hankkisin kokonaan hengittävistä ja loppupeleissä hajoavista luonnonmateriaaleista valmistetun ulkovaatteen.
Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!
Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.
Historiassa ei ole yhtä opiskeltavaa ympäristöaikakautta, vaan ihmisen ja luonnon suhde ovat läsnä koko ajan. Menneitten aikojen ympäristöolojen tarkastelu voi lisätä historian ymmärrettävyyttä. Sekä historian että ihmisen ympäristösuhteen ymmärrys syvenee.
Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.
Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin 22.12.2014, ja ne astuvat voimaan vuonna 2016. Verkkolehdissämme on pohdittu ympäristökasvatuksen näkökulmia uudessa opetussuunnitelmassa. Tällä kertaa linssin alla on kuvataide. Kuvataiteen tunneilla vaikutetaan ja luetaan mediaa kriittisesti.
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.