Aikuiset on kutsuttu perjantaina 27.9. mukaan osoittamaan tukensa ilmastonmuutoksesta huolestuneille lakkoileville nuorille ja osallistumaan maailmanlaajuiseen ilmastolakkoon. Tapahtuman koollekutsujina on 20 eri kansalaisjärjestöä ja ympäristöliikettä, muun muassa Fridays For Future, Greenpeace, Amnesty, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF ja Rauhanliitto. Myös FEE Suomi on mukana joukossa. Lakkopäivänä kokoonnutaan Eduskuntatalolle vaatimaan päättäjiltä kiireisiä ilmastotekoja.
Viime maaliskuussa kansainväliseen ilmastolakkoon osallistui 1,5 miljoonaa nuorta ympäri maailman. Suomessakin lakkoilevia nuoria oli tuhansia. Heidän puheensa Eduskuntatalon portailla oli vaikuttavinta mitä mielenilmauksissa on kuultu pitkään aikaan. Nuoret puhuvat tavalla, johon me aikuiset emme usein pysty.
Lakot ovat kuitenkin aiheuttaneet opettajien keskuudessa hämmennystä. Joissain kouluissa niihin osallistumien on kielletty, toisissa siihen on kannustettu. Opetussuunnitelman arvopohjassa sanotaan, että kouluyhteisön tulee kasvattaa oppilaista “ilmastonmuutoksen ymmärtäviä kansalaisia, jotka osaavat toimia sen hidastamiseksi”. Arvopohjassa puhutaan myös kestävän elämäntavan välttämättömyydestä. Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttamisen keinot ovat keskeisessä roolissa opetussuunnitelmissa. Niihin kuuluu Suomen perustuslaissakin oleva oikeus osoittaa mieltä. Nuorten kokemasta ilmastoahdistuksesta puhutaan paljon – paras lääke siihen on toiminta. Niin nuorilla kuin aikuisillakin on oikeus ilmaista huolensa ilmastonmuutoksesta ja vaatia päättäjiltä toimia. Myös opettaja saa toimia esimerkkinä aktiivisesta kansalaisuudesta.
Lakko sopii symbolisesti hyvin ilmastonmuutokseen, koska siinä arkiset toimet kuten työnteko ja koulunkäynti pysähtyvät. Juuri sitä ilmastonmuutoksen tuoma todellisuus tarkoittaa. Tutkijat ovat jo varoitelleet, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee yhä enemmissä määrin olemaan kriisiyhteiskuntaan ja kaaokseen varautumista. Koululaisille lakon symboliikka viittaa siihen, että jos ilmastotoimia ei tehdä ajoissa, opiskelu nykymuodossaan menettää merkityksensä, sillä yhteiskunta ei tule olemaan entisensä. Ilmastonmuutoksen seurauksena yhteiskunnallinen järjestys tulee horjumaan huomattavasti enemmän kuin yhdenkään lakon seurauksena.
Suomen uusi hallitusohjelma on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta lupaava. Se on kuitenkin laiha lohtu, jos lupaukset eivät johda toimiin. IPCC:n mukaan fossiilisten polttoaineiden alasajo ei enää riitä, vaan myös maankäytöstä koituvat päästöt pitää saada kuriin. Suomessa metsäkato on pysäytettävä ja turvemaapeltojen raivaaminen lopetettava. Samaan aikaan valtiovarainministeriön talousarviossa esimerkiksi turpeen tukia suunnitellaan jopa kasvatettavan. Tämä kertoo siitä, että ilmastotoimet eivät ole Suomelle helppoja, eivätkä ne tapahdu itsestään. Niiden on kuitenkin tapahduttava tällä hallituskaudella, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Niinpä kansalaisten on nyt kannustettava päättäjiä ilmastotekoihin kaikin keinoin. Kiire on kova ja toimet vaativat rohkeutta.
Ilmastolakkotapahtumia järjestetään perjantaina 27.9. usealla paikkakunnalla, ainakin kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea. Tule mukaan osoittamaan tukesi nuorille!
Suomen ilmastolakko -tapahtumia: Helsinki, Otaniemi, Turku, Tampere, Oulu, Salo.
Täältä löydät ilmastolakkotapahtumat maailmanlaajuisesti ja voit lisätä omasi: https://globalclimatestrike.net/
***
Lähteet:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006196725.html
https://www.cleanenergywire.org/news/german-labour-union-calls-2-million-members-join-climate-strike
Kuva: Nuorten ilmastolakko maaliskuussa 2019, Reija Mikkola-Patriarca