HAKUTULOS

Artikkeli

Aistien puutarha – ympäristökasvatuksen monitoimityökalu

Moniaistinen havainnointi vahvistaa oppimista, auttaa keskittymään ja luo myönteisiä tunnekokemuksia. Sitä voi käyttää opetuksen tukena laajasti opetettavasta aineesta riippumatta. Aistien puutarha on elävä materiaalipankki, josta voi poimia mieleisensä ainekset ja koota haluamansa opetuspaketin. Rakentamattomassa ympäristössä oleskelu vaikuttaa myös kehon hyvinvointiin.

Ihmiskunnan elintärkeä tehtävä: Lajikirjo on pelastettava

Lajikirjostamme lähes puolet on hyönteisiä, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä ravintoketjussa ja ekosysteemien toiminnassa. Suomesta on löydetty viime aikoina uusia hyönteislajeja. Samalla hyönteisiä joutuu kuitenkin uhanalaisten lajien Punaiseen Kirjaan. Maailman pitää olla luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tärkeät sanat ovatkin: Pysäytä ja käännä suunta!

Kulttuuriympäristö askelmana ympäristökasvatukseen

Voinko kutsua itseäni ympäristökasvattajaksi, jos työkenttäni on kulttuuriympäristö? Miten ympäristökasvatus ja kulttuuriympäristökasvatus oikeastaan eroavat toisistaan? Kulttuuriympäristö toimii oppimisympäristönä, joka pienissä, jo osin hautautuneissa yksityiskohdissaan osoittaa, kuinka maailma muuttuu ja kehittyy. Marianna Karttunen testasi Lappeenrannan linnoituksen kiertokävelyillä ympäristökasvatuksesta tuttuja menetelmiä mukulakivien aistimisesta maiseman muutoksen pohtimiseen. Lue Ympäristökasvatusta uudella twistillä -sarjan toinen osa!

Kulttuuri ei ole pysyvää – se on ennen kaikkea tapa sopeutua

”Maailma on myllerryksessä. Nopeat muutokset ravistelevat demokratiaa, yhteiskuntia, ympäristöjä – sitä maailmaa, johon olemme kasvaneet ja jonka varaan olemme maailmankuvamme ja identiteettimme rakentaneet. Nyt kestävyysmurroksen kynnyksellä ihmiskunnan lippulaivatuote – vaihtuviin tilanteisiin muovautuva kulttuuri – tarjoaa meille työkaluja ja mahdollisuuksia nopeaan sopeutumiseen.” – Satu Joveron artikkeli aloittaa Ympäristökasvatusta uudella twistillä -juttusarjan!

Tutkimustietoa Vauvojen luontokylpy -menetelmän taustalla

Vauvojen luontokylpy -menetelmä soveltaa seikkailukasvatuksen ja ympäristökasvatuksen teorioita vauvaperheille sopivaan muotoon. Luontokylpy tukee vauvaperheen hyvinvointia luontolähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kun luontoympäristössä toimitaan perheyhteisönä, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

Lapset ja nuoret vaikuttavat lapsiystävällisessä kunnassa

Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.

Ympäristökasvatuksen näkyminen Tampereen peruskouluissa

– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.

Planetaarista ajattelua, transformatiivista oppimista ja muita tutkimusuutisia

Suomalaisella ympäristökasvatuksen tutkimuskentällä on viime aikoina tarkasteltu muun muassa ekososiaalista sivistystä, transformaatiota sekä ilmastokasvatukseen liittyviä haasteita. Tässä katsauksessa esitellään myös soiden muuttuvaan kulttuuriperintöön liittyvää tuoretta tutkimusta.

Nuorten naisten ääntä etsimässä Kalevalan Ainon tarinan kautta

Ainon tarina – meidän tarinamme on Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin moderni tulkinta Kalevalan Ainosta. Tässä tulkinnassa Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Kuoron taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg kokee myös Ainoa veteen houkuttelevat seireenit itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Aino lähtee naisten mukaan ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi.

Ihmettely kunniaan – DOP-metodi innosti ja haastoi Pohjois-Karjalan koululaisia

DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.