Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!

Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.

Historiassa ei ole yhtä opiskeltavaa ympäristöaikakautta, vaan ihmisen ja luonnon suhde ovat läsnä koko ajan. Menneitten aikojen ympäristöolojen tarkastelu voi lisätä historian ymmärrettävyyttä. Sekä historian että ihmisen ympäristösuhteen ymmärrys syvenee.

Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.

Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin 22.12.2014, ja ne astuvat voimaan vuonna 2016. Verkkolehdissämme on pohdittu ympäristökasvatuksen näkökulmia uudessa opetussuunnitelmassa. Tällä kertaa linssin alla on kuvataide. Kuvataiteen tunneilla vaikutetaan ja luetaan mediaa kriittisesti.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohdiskelimme yleisesti ympäristökasvatuksen näkökulmia uuden opetussuunnitelman luonnoksissa. Seuraavaksi lähestymme opetussuunnitelmaa oppiainekohtaisesti lokakuussa 2014 esillä olleiden opetussuunnitelmaluonnosten pohjalta. Ensimmäiseksi käsiteltäväksi oppiaineeksi otamme ympäristöopin (alakoulu) ja biologian (yläkoulu).

Artikkeli aloittaa kestävää kehitystä uudessa opetussuunnitelmassa käsittelevän kirjoitussarjan. Otetaan koppi opsin tarjoamista mahdollisuuksista ja viedään ympäristökasvatus koulun jokaiseen päivään!