HAKUTULOS
Artikkeli
Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliitto on saanut tehtäväkseen suojella Getskärin saaren ainutlaatuista luontoa ja lisätä saaren avulla yleistä ympäristötietoutta. Saari on paikka, jossa opitaan luonnosta luonnon keskellä. Siellä tutustutaan monimuotoiseen luontoon, nähdään omin silmin luonnonsuojelun merkitys ja tehdään konkreettisia tekoja luonnon puolesta.
CCC-CATAPULT on eurooppalainen hanke, joka toteutetaan Tampereen lisäksi Iso-Britannian Bristolissa, Irlannin Galwayssa ja Italian Genovassa. Nuorten ilmastotoimijuutta tutkitaan erityisesti arvojen ja toiminnan välisen kuilun ja sen ylittämisen näkökulmasta. – Nuoret kaipaavat lisää tietoa ratkaisuista, eivät niinkään ongelmasta, kiteyttää Essi-Aarnio-Linnanvuori tutkimushankkeen yhden keskeisen tutkimustuloksen.
Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Arjen käytännöissä ympäristö- ja kestävyyskasvatus ovat kuitenkin vielä paljolti lapsenkengissä. – Yksi konkreettisista ratkaisuista olisi valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, sanoo tutkijatohtori Niina Mykrä.
Luontokato ja ilmastonmuutos kiihtyvät, ja niin nuorten kuin aikuistenkin ahdistus kasvaa vääjäämättömältä vaikuttavan uhkan edessä. Suomesta kuitenkin puuttuu taho, joka voisi varmistaa ympäristökasvatuksen riittävän toteutumisen yhteiskunnassa ja eri koulutusasteilla. Tähän epäkohtaan vaaditaan nyt muutosta noin kahdenkymmenen järjestön ja toimijan voimin.
”Entä jos uskaltaudummekin katsomaan luonnonsuojelijoina ja aktivisteina kokonaisten ympäristöjen ja eläinpopulaatioiden sijasta yksilöitä? Millaista ympäristökasvatusta silloin olisi tehtävä”, pohtii Tiina Ollila. Onko ilmasto- ja ympäristöliikkeessä on eläinoikeusaukko?
Sata vuotta sitten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle. Juhlavuoden kunniaksi museo järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä eri-ikäisille vierailijoille. Yleisö pääsee myös ihailemaan uusia taideteoksia: Urho-karhua ja Hilma-huuhkajaa sekä koko seinän peittävää museoaulan kuvateosta.
Moniaistinen havainnointi vahvistaa oppimista, auttaa keskittymään ja luo myönteisiä tunnekokemuksia. Sitä voi käyttää opetuksen tukena laajasti opetettavasta aineesta riippumatta. Aistien puutarha on elävä materiaalipankki, josta voi poimia mieleisensä ainekset ja koota haluamansa opetuspaketin. Rakentamattomassa ympäristössä oleskelu vaikuttaa myös kehon hyvinvointiin.
Lajikirjostamme lähes puolet on hyönteisiä, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä ravintoketjussa ja ekosysteemien toiminnassa. Suomesta on löydetty viime aikoina uusia hyönteislajeja. Samalla hyönteisiä joutuu kuitenkin uhanalaisten lajien Punaiseen Kirjaan. Maailman pitää olla luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tärkeät sanat ovatkin: Pysäytä ja käännä suunta!
Voinko kutsua itseäni ympäristökasvattajaksi, jos työkenttäni on kulttuuriympäristö? Miten ympäristökasvatus ja kulttuuriympäristökasvatus oikeastaan eroavat toisistaan? Kulttuuriympäristö toimii oppimisympäristönä, joka pienissä, jo osin hautautuneissa yksityiskohdissaan osoittaa, kuinka maailma muuttuu ja kehittyy. Marianna Karttunen testasi Lappeenrannan linnoituksen kiertokävelyillä ympäristökasvatuksesta tuttuja menetelmiä mukulakivien aistimisesta maiseman muutoksen pohtimiseen. Lue Ympäristökasvatusta uudella twistillä -sarjan toinen osa!
”Maailma on myllerryksessä. Nopeat muutokset ravistelevat demokratiaa, yhteiskuntia, ympäristöjä – sitä maailmaa, johon olemme kasvaneet ja jonka varaan olemme maailmankuvamme ja identiteettimme rakentaneet. Nyt kestävyysmurroksen kynnyksellä ihmiskunnan lippulaivatuote – vaihtuviin tilanteisiin muovautuva kulttuuri – tarjoaa meille työkaluja ja mahdollisuuksia nopeaan sopeutumiseen.” – Satu Joveron artikkeli aloittaa Ympäristökasvatusta uudella twistillä -juttusarjan!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 11
- Seuraava »