HAKUTULOS
Artikkeli
Ilmastonmuutos menee helposti tunteisiin. Jokaista ihmistä kohtaa haaste: miten suhtaudun omiin ja toisten ilmastotunteisiin? Erityisen painokas tämä haaste on kaikille, jotka harjoittavat jonkinlaista ympäristökasvatusta.
“Eikö ihminen jotenkin kestä sitä, että luonnossa syntyy lahopuuta ja vesi rikkoo rannan törmät? Ettei luonnossa ole mikään koskaan valmista tai ehjää, vaan aina liikkeessä ja muutoksessa? Pitää olla siistiä ja helppoa kävellä, jotenkin selkeää. Siis monen aikuisen mielestä.”
Tanssi tarjoaa näkökulmia elämään: juurtumiseen, kasvamiseen ja vaikuttamiseen. Tanssiteos on yhteyden ja osallisuuden peili ja Wildlife-esitys antoi käsityksen lasten maailmasta.
Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!
Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.
Museoiden ympäristökasvatus tavoittelee kansainvälisyyttä, mutta toimii paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa toimintaympäristössä. Museoiden verkostoituminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle eri instituutioiden kanssa. Seinäjoella eri-ikäiset kansalaiset ovat osallistuneet museoiden tarjoamaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan.
Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.
”Suurin ongelma ei ole pelko, vaan pelon pelko”, väittää kokenut terapeutti Miriam Greenspan. Hänen vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistu teoksensa Healing through the Dark Emotions: The wisdom of Grief, Fear, and Despair tarkastelee vaikeita tunteita ja nykyihmisen taipumusta vältellä niitä. Ympäristökasvattajalle teos tarjoaa tärkeitä välineitä ympäristökriisin kohtaamiseen.
Kulttuuriperintöä voimme käyttää hyvinvointimme energisoimiseen ja luovuutemme inspiroimiseen, sillä kun tunnistamme itselle ja muille voimaa antavat asiat, voimme hakeutua niiden lähteille. Kulttuuriperintö voi tuoda myös ekologista kestävyyttä, mikäli esimerkiksi asunnolla tai muulla hyödykkeellä on pitkä käyttöhistoria ja elinkaari. Taloudellisesti kulttuuriperintö parantaa alueiden vetovoimaa ja tuo matkailutuloja, mutta on huolehdittava arvokohteiden kestävästä käytöstä, suojaamisesta ja tietosisällöstä.
Pienen Mäntykallion saaren syvässä onkalossa asustaa kosken haltia. Hän on murheissaan ja vihoissaan ja välillä raivo nousee niin, että haltia nostaa myrskyn kuohuamaan koskeen. Hänen luottamuksensa on petetty, sillä kyläläiset rakensivat myllyn koskeen. Myllyn haltia suisti patoineen veden kuohuihin, mutta haltia ei unohda loukkausta ja leppyy vain vähäksi aikaa.
- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- …
- 10
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.