HAKUTULOS
Artikkeli
Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.
Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.
Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.
Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.
Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.
Meri on paras puskurimme ilmastonmuutosta vastaan ja kalastus tuottaa kuudenneksen kaikesta kuluttamastamme eläinproteiinista. Samanaikaisesti maailman meret eivät ole koskaan olleet näin suuren paineen alla. Suomalaisilla opettajilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä aikamme suuren kohtalonkysymyksen ratkaisemisessa.
Julkisuudessa ympäristöä ja sen tilaa lähestytään usein ongelmapuheen kautta. Ympäristö ja luonto määrittyvät riskialttiina, media korostaa kriisejä ja katastrofeja, ja yksittäisen ihmisen rooliksi jää kauhistua ja syyllistyä. Mitä jos keskiössä olisikin ihmisten luontainen tarve kokea ja tuntea luontoa?
Kevään ja kesän aikana suuttumus on ollut monin tavoin ilmassa. Monessa maassa on ilmennyt raivoa niitä päättäjiä kohtaan, jotka eivät reagoineet koronaviruksen uhkaan riittävän ajoissa. Paremminkin toimivissa maissa on kriisin aikana patoutunut ahdistusta ja turhautumista, jota sitten on purkautunut aina aika ajoin sosiaalisten sääntöjen rikkojiin, päättäjien epävarmuuteen tai aivan syyttömiin kohteisiin.
Kuusivuotiaat ovat maailman etevämpiä pilvibongareita, ja he ripustavatkin pari kumpupilveä piirustuksiinsa usein auringon lisäksi. Leonardo da Vinci kuvaili pilviä ”kappaleiksi vailla pintaa”, ja on helppo ymmärtää, mitä hän tarkoitti. Pilvet ovat utuisia ja pysyvät paikoillaan vain hetken. Korona-aikana on paljon liikuttu ulkona luonnossa ja katse on usein siirtynyt mielenkiintoisiin pilviin taivaalla. Moni tuntee poutapilven ja ukkospilven. Tunnistatko cumuluspilven tai nimbostratuksen?
Pysähtyessäsi itsesi äärelle saavuttaen rauhantilan olet ekojoogi vailla vertaa. Suotko itsellesi päivittäin hetken olemiselle ja pysähtymiselle?
- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- …
- 11
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.