Verkkolehti
HAKUTULOS
Artikkeli
Vesivoiman sanotaan olevan uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista – mikä siinä siis on ongelmana? Onko vanhoja vesivoimaloita mahdollista muuttaa ympäristöystävällisemmiksi? Ovatko kalatiet ratkaisu? Näihin ja moniin muihin vesivoiman luontovaikutuksia koskeviin kysymyksiin auttaa vastaamaan uusi Vesivoiman luonto -verkkosivusto.
Perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, mutta Seppo Salorannan tuoreen väitöksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus on peruskoulussa vielä satunnaista ja opetusmenetelmät ovat perinteisiä. Saloranta esittelee koulun toimintakulttuurin merkitystä ja vaikuttavuutta tutkivaa väitöstään Ympäristökasvatuksen lukijoille.
Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.
Tallinn Kindergarten Sipsik is located in the centre of Tallinn in the street named after the Estonian composer Peeter Süda (translated, Peter Heart). There are six groups in the kindergarten, including one for children aged up to three years old. Our peculiarity is taking part in different projects and health promoting activities – captured by our motto ”Heartily and with the heart!”
Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala pohtii Ympäristökasvatus ja tunteet -kirjoitussarjan toisessa osassa, onko syyllisyydestä hyötyä. Miten tunteet liittyvät valtaan? Entä mitä ovat tummat tunteet?
FEE Suomen koordinoimaa kansainvälistä Ulkoluokkapäivä-kampanjaa vietetään tänä vuonna 17. toukokuuta, yhdessä Suomen lasten metsäretkipäivän kanssa. Iso-Britanniasta lähtöisin oleva kampanja pyrkii edistämään lasten ja nuorten ulkona oppimista sekä leikkiä kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maailmaa.
Sidon pitsinauhan lehmuksen oksaan, silitän ryhmyistä runkoa. Monet muutkin ihmiset ovat kohdanneet tämän puun ja miettineet sen luona itseään tai elämäänsä. Syömme perheemme kanssa eväitä lehmuksen katveessa, joka kasvaa Viron Hiidenmaalla Kõpussa ja jonka Ülendin kylän ihmiset ovat nimenneet pyhäksi puuksi. Puun tarina kertoo, että puu on koetettu kaataa, mutta se on versonut kannosta uudelleen. Ihmiset ovat tarvinneet puuta, puu ympäristöään.
Oululainen Hönttämäen koulu on luotsannut viimeiset puolitoista vuotta kansainvälistä hanketta, jonka tavoitteena on kestävä kehitys kouluissa. Mukana on neljä koulua Suomesta, Belgiasta, Englannista ja Islannista, ja hankkeen ytimessä on vertaisoppiminen.
Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.
Tunnetyö (emotional labor) on tärkeä osa kasvattajien ja ympäristökasvattajien työtä. Ongelmana on se, että sitä ei useinkaan tiedosteta eikä siihen tarjota tukea. Kuormittavuus kasvaa, jos ympäristöongelmat pahenevat tai jos työyhteisössä esiintyy ristiriitaisia näkemyksiä ympäristöasioiden tärkeydestä. Erilaiset ammatit ja tehtävät vaativat erilaista valmistautumista. Joku pukee suojahaalarin, joku toinen henkisen haalarin.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713