HAKUTULOS

Pääkirjoitus

Kasviskeiton himosta

Syyskausi kouluissa ja päiväkodeissa on pyörähtänyt käyntiin kesälomien jälkeen. Opettajat ja kasvatushenkilöstö työskentelevät taas äärimmäisen merkityksellisen työn äärellä. Työn iloa saattaa kuitenkin varjostaa henkilöstön oma sekä lasten ja nuorten kokema huoli ilmastonmuutoksesta.

Uusien askeleiden kevät

Tänä keväänä on nähty ennennäkemätöntä ympäristöliikehdintää: suuria ilmastomielenosoituksia ja koululaisten ilmastolakkoja eri puolilla maailmaa. Myös FEE Suomi on ottanut uudenlaista roolia, askelen verran lähemmäs muita ympäristöjärjestöjä. Meitä pyydettiin mukaan tukemaan ympäristöjärjestöjen yhteistä Korvaamaton-ilmastokampanjaa, koululaisten ilmastolakkoa sekä opiskelijoiden ilmastolakkoa. Päätimme lähteä mukaan järjestönä kaikkiin näihin.

Suurten tekojen aika

FEE Suomen puheenjohtajuuskauteni on alkanut toiveikkaissa merkeissä. Ilmastonmuutos on viimein noussut kunnolla esiin julkisessa keskustelussa! Erityisen inspiroivaa on ollut seurata nuorten ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää toimintaa. Vaikuttaa siltä, että monet nuoret, kuten Greta Thunberg, pistävät aikuiset koville tulevaisuutensa turvaamiseksi.

Juuri sinua tarvitaan uusien tapojen muotoi­lijana

Vaade kestävän kehityksen edistämisestä ja ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattamisesta on kirjattu opetus- ja kasvatusalan strategioihin ja suunnitelmiin. Ympäristökasvatuksen tulisi olla itsestään selvä osa arkea ja vahvistaa johdonmukaisesti ympäristövastuullisuutta.

Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päiväkodin tai koulun vallitseva toimintakulttuuri ei tue kestävän kehityksen kasvatusta. Vakiintuneet ajatusmallit ohjaavat toimintaamme huomaamatta.

Ulkona asian äärellä

On kevät, ja alamme kuoriutua taas ulos. Ulkoilmaelämä alkaa kiinnostaa, kun aurinko alkaa pilkahdella ja säät lämpenevät. Olen viime aikoina pohtinutkin seuraavaa: kuinka tärkeää ympäristökasvatuksessa on se, että lähdetään ulos?

Tukea toivon lähettiläille

Olen aiemmin kirjoittanut, että me ympäristökasvattajat olemme toivon lähettiläitä. Me jaksamme olla innostavia ja toivovia, vaikka käsittelemme vakavia maailman ongelmia. Pyrimme osallistavaan ja voimaannuttavaan ympäristökasvatukseen ja kannustamme tekoihin ja toimintaan. Väillä saatamme syyllistyä liikaan optimismiin ja unohtaa omat ja muitten tunteet ja tuntemukset – huolen, lamaannuksen ja ahdistuksen, jota maailman tila ja tulevaisuus meissä ja muissa aiheuttaa.

Luo peukalosääntöjä, tee yhteistyötä – äläkä menetä toivoa

Kun pienenä tyttönä harrastin pituushyppyä, opin tuntemaan askelmerkkien tärkeyden. Kun askelmerkki ja ponnistus osuivat kohdalleen, leiskahti ilolla ja rohkeasti pitkälle.

Sitran uunituore julkaisu Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja tarjoaa askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. Kyseessä on suomenkielinen tiivistelmäjulkaisu syksyllä ilmestyvästä Sustainability, Human Well-being and The Future of Education -teoksesta. Minkälaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitsemme? Mitä ja miten pitäisi oppia? Kuinka ratkaisemme sellaiset viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutoksen?

Toivoa paremmasta huomisesta konkretisoimassa

Rohkenen kirjoittaa: me ympäristökasvattajat olemme paljon vartijoita. Meidän käytännön ympäristökasvatustyömme kestävän elämäntavan edistämiseksi sekä ympäristöherkkyyden, -tuntemuksen ja -myönteisyyden lisäämiseksi on päivä päivältä yhä tärkeämpää. Meitä tarvitaan kipeästi. Onneksi ympäristökasvattajat ovat harvinaisen optimistisia ja elämänuskoisia ihmisiä…

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3