HAKUTULOS

Pääkirjoitus

Ajattele suuria, mutta nauti pienistä

Edessäni on uusi kalenteri, puhdas, vailla merkintöjä. Luontokuva, jonka joka vuosi huolella valitsen kalenterin kanteen voimakuvakseni, kulloisenkin mieleni mukaan, puuttuu vielä. En ole vielä kuulostellut, mikä on se voimakuva, jonka juuri nyt tarvitsen. Ainoastaan sen tiedän, että se liittyy jotenkin luontoon.

Suhteessa luontoon

Kevään tullessa luonto herää henkiin – myös ihmisten mielissä. Talven jälkeen kuhiseva luonto kiinnostaa, ja sen näkee luonnosta kertovien uutisten ja lehtijuttujen määrän lisääntymisestä. Keväisin luonto on meille taas uusi, kaikki tuntuu tuoreelta ja kokeneestakin luontoharrastajasta usein tuntuu kuin näkisi, kuulisi tai haistaisi jotakin aivan ensimmäistä kertaa.

Kohti uutta normaalia ja maailmasuhdetta

Uusi vuosi on alkanut epävarmoissa, mutta toiveikkaissa merkeissä. Koronarokotteen ansiosta valoa on alkanut näkyä tunnelin päässä ja paluu ”normaaliin” elämään siintää jo horisontissa. Tosin kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu ja tapahtuuko täysin ollenkaan. On myös kysyttävä, toivommeko edes paluuta vanhaan normaaliin.

Ympäristökasvatusta koronan varjossa

Millaisella mielellä me aloitamme tämän syksyn? Monella on varmasti päällimmäisenä epävarmuus tulevasta. Koko Suomi odottaa, miten koronavirus etenee ja millaisin rajoituksin voimme tätä syksyä suunnitella ja elää. Opettajia, kasvattajia ja muita lasten ja nuorten parissa työskenteleviä koronatilanteen kehittyminen mietityttää ja huolettaakin.

Koronavirus, tunteet ja ympäristökasvattaja

Ympäristöhuolet jäivät suurimmalla osalla maailman ihmisistä taka-alalle, kun COVID-19 laajeni pandemiaksi. Miltä ympäristökasvattajasta nyt tuntuu?

Ympäristökasvatuksen vaikuttamistyön voittoja

Vaikuttamistyötä pidetään monesti etäisenä, monimutkaisena ja hitaana tapana muuttaa maailmaa. Kuluneen puolen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet kannustavia kokemuksia siitä, että ympäristökasvatuksen vaikuttamistyö todella kannattaa.

Kasviskeiton himosta

Syyskausi kouluissa ja päiväkodeissa on pyörähtänyt käyntiin kesälomien jälkeen. Opettajat ja kasvatushenkilöstö työskentelevät taas äärimmäisen merkityksellisen työn äärellä. Työn iloa saattaa kuitenkin varjostaa henkilöstön oma sekä lasten ja nuorten kokema huoli ilmastonmuutoksesta.

Uusien askeleiden kevät

Tänä keväänä on nähty ennennäkemätöntä ympäristöliikehdintää: suuria ilmastomielenosoituksia ja koululaisten ilmastolakkoja eri puolilla maailmaa. Myös FEE Suomi on ottanut uudenlaista roolia, askelen verran lähemmäs muita ympäristöjärjestöjä. Meitä pyydettiin mukaan tukemaan ympäristöjärjestöjen yhteistä Korvaamaton-ilmastokampanjaa, koululaisten ilmastolakkoa sekä opiskelijoiden ilmastolakkoa. Päätimme lähteä mukaan järjestönä kaikkiin näihin.

Suurten tekojen aika

FEE Suomen puheenjohtajuuskauteni on alkanut toiveikkaissa merkeissä. Ilmastonmuutos on viimein noussut kunnolla esiin julkisessa keskustelussa! Erityisen inspiroivaa on ollut seurata nuorten ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää toimintaa. Vaikuttaa siltä, että monet nuoret, kuten Greta Thunberg, pistävät aikuiset koville tulevaisuutensa turvaamiseksi.

Juuri sinua tarvitaan uusien tapojen muotoi­lijana

Vaade kestävän kehityksen edistämisestä ja ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattamisesta on kirjattu opetus- ja kasvatusalan strategioihin ja suunnitelmiin. Ympäristökasvatuksen tulisi olla itsestään selvä osa arkea ja vahvistaa johdonmukaisesti ympäristövastuullisuutta.

Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päiväkodin tai koulun vallitseva toimintakulttuuri ei tue kestävän kehityksen kasvatusta. Vakiintuneet ajatusmallit ohjaavat toimintaamme huomaamatta.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.