Ihmettely kunniaan – DOP-metodi innosti ja haastoi Pohjois-Karjalan koululaisia

etusivu

Teksti: Maire Turunen


Kestävän kehityksen kasvatus on yhä näkyvämmin esillä kouluissa. Huolta on paljon, ja myös erilaisia tapoja lähestyä aihetta. Yhteisoppiminen eli DOP on yksi työkalu tähän. Artikkelissani kerron, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa ENO-verkkokoulun Kestävää kehitystä yhteisoppien -hankkeessa.


Mikä ihmeen DOP?

DOP on lyhenne käsitteestä Design Oriented Pedagogy. Se tarkoittaa design-suuntautunutta pedagogiikkaa tai yhteiskehittelyä. Itse pidän erityisesti määritteestä yhteisöllinen projektioppiminen.

Parhaimmillaan DOP on motivoiva, innostava ja rajoja ylittävä oppimismenetelmä, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja antaa tilaa omalle oivaltamiselle. Keskeistä on, ettei aiheita anneta valmiina eikä lopputuotoksen muotoa määritellä etukäteen. Olennaista on myös prosessin dokumentointi esimerkiksi projektipäiväkirjan muodossa sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen.

Koulun ympäristökartoitus lähtökohtana Ylämyllyn koulun projektitöissä. Yhtenä projektityönä syntyi kattava lähiretkikohdeopas koulun hyödynnettäväksi.

Haaveita ja haasteita

Aloituskeskustelujen jälkeen meillä oli mukana 19 luokkaa kuudesta peruskoulusta. Opettajilla oli myös valmiina aihioita projekteille ja selkeitä haaveita siitä, mitä haluttiin tehdä. Tämä oli ongelmallista DOP-metodin kannalta, sillä perusidealle saattoi prosessissa jäädä vain vähän tilaa.

Ohjaamisesta huolimatta DOP metodina jäikin usealle ohueksi. Sen kokonaisvaltainen hyödyntäminen koettiin haasteellisena olemassa olevien resurssien puitteissa; elettiinhän myös koronan tuomien haasteiden keskellä. Opettajat kokivat, että heidän olisi pitänyt saada perehdytystä metodiin, vaikka toisaalta heillä ei juuri ollut aikaa perehtyä siihen. Tässä opettajien kommentteja metodin käytöstä ja projektin kulusta:

”Koulun arjen vaativuus oli joskus hankalaa yhdistää projektiin.”

”Itse koin haasteeksi DOP-menetelmän käyttöönoton. Siihen olisi ollut hyvä syventyä jo vuosia. En minä, eikä kolmosen oppilaat osanneet sitä niin idealistisesti toteuttaa.”

”Auttoi lähestymään ja ymmärtämään kestävää kehitystä uusilla tavoilla. Terästi koulun keke-toimintaa.”

ENO-verkkokoulun DOP-projektissa arvostettiin välineiden lainaamista ja hyödynnettiin mukana olevaa kansainvälistä verkostoa vaihtoprojektin merkeissä. Vasemmalla Ahokkalan koulun veden tutkimusta. Oikealla Kummun koulun Taidemetsä-projektin satoa.

Tieteitä, taiteita ja festivaaliesiintymisiä

DOP-projektin ohjaamisessa parasta olivat lukuisat ennalta määrittelemättömät polut työstää aiheita ja saada aikaan lopputuloksia. Liikkeelle lähdettiin yksilöllisesti kunkin omista lähtökohdista esimerkiksi ekskursion, valokuvanäyttelyn tai ajankohtaisten lehtiartikkeleiden pohjalta.

Toisten kanssa kierrettiin koulussa ympäristökartoitusta tehden tai pelattiin ympäristötietoisuutta avaavia leikkejä. Opettajat olivat yleensä aloitustapaamisten jälkeen itsenäisiä, ja yksi tai kaksi ohjaajan käyntiä paikan päällä riitti. Ohjausta pystyi antamaan hyvin myös etänä, mikä oli korona-aikana suositeltavaa.

Projektissa saatiin aikaiseksi hienoja ja monipuolisia töitä, jotka laajensivat sekä oppilaiden että opettajien ympäristötietoisuutta. Näistä kokemuksista voitiin lukea päiväkirjoista. Koulut saivat ENO-verkkokoululta apua myös esimerkiksi vedentutkimuksen tai roskien keruun välineisiin.

Näkyvin projekti oli Outokummun Kummun koulun 1.–3. luokkien Taidemetsä. Oppilaiden metsästä ”keräilemä” ja opettajan kanssa työstämä laulu päätyi 6000 koululaisen yhteislauluksi Joensuun Laulurinteelle. Lauluun suunniteltiin myös tanssi. Suomen suven avaus -tapahtumaa voi seurata YLE Areenalta suorana lähetyksenä 3.6.2022 klo 18.00–19.00.

Enon koulun Pielisjoki – Puhdas joki -projektin pohjalla oli valokuvanäyttely.


Artikkelin kirjoittaja Maire Turunen on ENO-verkkokoulun ympäristökasvattaja ja tapahtumatuottaja.  Hän työskentelee lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle muun muassa HSY-ympäristöneuvonnan parissa.

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.