Metsämaja antaa työkaluja ympäristölukutaidon kehittämiseen

Teksti: Riitta Salasto

Kirjailija Pauliina Kainulainen on kirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja teologi. Hän on antanut suomalaiselle ekoteologialle kasvot 2000-luvulla, ja hän ollut mukana keskeisesti kirkon ilmasto-ohjelman laadinnassa. Ohjelma on nimeltään Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus (2008).

Hän on tehnyt väitöskirjan Maan viisaus (2005) sekä kirjat Missä sielu lepää (2010), Metsän teologia (2013), Suuren järven syvä hengitys – luontosuhde ja kokonainen mieli (2019) ja Metsämaja (2023). 

Mustikkamystiikka

Metsämaja on suunnattu myös lapsille ja nuorille. Se rohkaisee pohtimaan metsäluonnon kautta ihmisoikeuksia ja humanistisia kysymyksiä. Vaikka kirjailijan tausta on avarassa kristillisyydessä, hän puhuttelee lukijoita laajasti katsomuksesta huolimatta. Teos vie retkelle suurten puiden siimekseen, ikiaikaisten kallioiden ja kirkasvetisten lampien äärelle.

Monet lapset ja nuoret ovat rakentaneet ja rakentavat yhä metsämajoja, maahan tai vaikka puuhun. Majassa leikitään toisten kanssa tai ollaan myös omassa pesässä hiljentyen. Leikkimökki voi olla samanlainen tila ihan omassa pihassa. Moni tyttö on lukenut jännittävää kirjaa leikkimökissä.

Kirja tarjoaa malleja mielen harjoituksiin, jotka palvelevat omaa kasvua ja myös kehittävät yhteisöllisyyttä. Luonto ja siellä tekeminen, vaikka mustikan poiminta, antaa hengitystilaa. Kirja puhuukin mustikkamystiikasta.

Maahan ja paikkaan kytkeytyminen

Rituaalinen kieli on ihmiskunnan varhaisin tapa lähestyä elämän syvimpiä mysteerejä. Yksinkertaiset luonnossa toteutettavat riitit mahdollistavat elämänmuotomme muutoksen, auttavat meitä kytkeytymään maahan uudelleen. 

Metsämaja rakentuu osioihin tai elementteihin: maa, vesi, tuli ja ilma. Myös eri vuodenaikojen ja värimaailman merkityksiä käsitellään. Esimerkiksi vihreä on maan elämänvoiman, metsän, ruohon ja yrttien väri. Sateenkaaressa vihreän paikka on keskellä.

Kaikilla kulttuureilla on ollut omat tapansa valita ilmastoon ja maaperän laatuun nähden parhaat asuinpaikkansa. Myös erilaisilla rakentamiseen liittyvillä seremonioilla on joka kulttuurissa ollut tärkeä osa ihmisen ja paikan suhteen vahvistamisessa.

Jo kiinalainen vanha fengshui-oppi tunsi viisi elementtiä – puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Ne muodostivat kiertokulun, jossa ne olivat toisiinsa nähden suotuisissa tai epäsuotuisissa suhteissa. Harmonia voidaan kuitenkin etsimällä löytää.

Metsämaja antaa työkaluja ympäristölukutaidon kehittämiseen.  

Artikkelin kirjoittaja Riitta Salasto on Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen omistaman Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja. 

Metsämaja-kirjan kansikuvan on suunnitellut Satu Kontinen.

Lue verkkolehden muita juttuja