Ihmiskunnan elintärkeä tehtävä: Lajikirjo on pelastettava
Teksti: Riitta Salasto
”Miksi metsä palaa?” Kysymyksen esitti pieni poika isälleen Luonnontieteellisen museon Kuoriaisefekti-näyttelyssä. Nykytaide valotti uhanalaisten hyönteisten elämää ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä.
Lajikirjosta lähes puolet on hyönteisiä
Seitsemän uhanalaista kovakuoriaista ja yksi lude kertoivat luontokadosta karuakin tarinaa. Metsiemme ötököistä olivat mukana korpikolva, kaskikeiju, haavansahajumi, lahokapo, punahärö, mäntyhuppukuoriainen, havuhuppukuoriainen ja palolatikka.
Lajikirjostamme lähes puolet on hyönteisiä. Hyönteisillä on korvaamaton rooli luonnon monimuotoisessa kokonaisuudessa. Moni hyönteinen on kuitenkin päätynyt uhanalaisten lajien punaiseen kirjaan. Vanhojen metsien häviäminen ja lahopuun väheneminen uhkaavat monia lajeja.
Metsähallituksen Beetles LIFE -hanke ja kymmenen taiteilijan ryhmä kokosivat vuonna 2022 yhdessä Kuoriaisefekti-näyttelyn. Beetles LIFE ennallistaa metsiä.
– Tutkijat ja taiteilijat yhdistivät voimansa kahdella luontoa ja taidetta yhdistävällä kokemusleirillä vuoden 2021 ja 2022 kesinä Lammilla ja Porkkalanniemellä. Tieteen & Taiteen leireillä syntyi erilaisia taideteoksia.
Kelo Äkäslompolossa
Kuoriaisefekti
– Hankkeessa oli mahdollisuus etsiä uusiakin näkökulmia luonnon monimuotoisuuteen. Taiteen kautta tuotiin esille luontokatoa ja luontoa uhkaavia tekijöitä, kertoo Beetles-näyttelyn kokoaja Joonas Ahlava Rapid Action Groupista.
– Taiteilijoiden luontosuhde samalla vahvistui omalla tekemisellä. Taideteokset saattoivat myös vain vierailla näyttelyssä ja palata takaisin luontoon, polttaen ennallistettuun metsään.
Metsän polttoa kuvattiin näyttelyvideossa. Metsän palamisessa on kysymys metsien hoidosta ja ennallistamisesta. Puunpoltto ja tuhkalannoitus ovat mahdollisuus edistää metsien kasvua. Metsähallituksen Luontopalvelujen poltot on kuitenkin tehty ainoastaan ajatellen uhanalaista lajistoa, joka on riippuvainen paloista.
Kuoriaisefekti tarkoittaa merkkejä näkymättömästä elämästä ja yhteyksistä. Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu auttaa hiilinieluja.
Uusia lajihavaintoja Lapissa
Tieteelle täysin uusista lajeista seitsemän ovat kärpäsiä ja yksi on pistiäinen. Uusien lajien lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelujen kartoituksissa on löytynyt kymmenen hyönteislajia, joita ei ole ennen tavattu Suomessa, ja peräti 300 hyönteistä, jotka tunnetaan Suomesta, mutta joita ei ole aiemmin tavattu Lapissa.
Kahden edellisen kesän aikana Luontopalvelut on kartoittanut hyönteisiä erityisesti Keski- ja Itä-Lapin suojelualueilla. Ei ole yllätys, että tieteelle tuntemattomia uusia hyönteislajeja löytyy Suomesta ja myös Lapista.
– Hyönteisissä lajien levinneisyys ja yleisyys tunnetaan huonosti varsinkin täällä Lapissa. Viranomaistyönä kartoituksia tehdään harvakseltaan, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen suunnittelija Eerikki Rundgren.
– Lapissa kartoitukset ovat aina olleet pitkälti vapaaehtoisten lajiasiantuntijoiden harteilla. Ne asiantuntijat, jotka osaavat tunnistaa mahdollisen tieteelle uuden lajin, ovat Suomessa monien lajiryhmien osalta laskettavissa yhden käden sormilla.
Metsähallituksen Luontopalvelut on tehnyt Lapissa hyönteiskartoituksia projektiluonteisesti kahtena kesänä. Osa kartoituksista on tehty osana Beetles LIFE -hanketta, jossa on luotu elinolosuhteita metsäpaloja vaativille lajeille.
Tärkeät sanat: pysäytä ja käännä suunta
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten viidestoista kokous (COP15) järjestettiin joulukuussa 2022 Montrealissa, Kanadassa. Kokouksen ensimmäinen vaihe oli järjestetty lokakuussa 2021.
YK:n luontokokouksessa 190 maata solmi historiallisen sopimuksen luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jos emme ota ajoissa ekosysteemien heikkenemistä haltuun, mitkä tahansa arvoketjuistamme ovat todella haavoittuvaisia. Kyse on myös ruuasta, terveydestä, turvallisuudesta ja maiden välisestä kaupasta.
Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin. Konkreettisin esimerkki on metsiensuojelu. Jotta päästäisiin tavoitteisiin, tarvitaan lajeille hyvälaatuista elintilaa.
Ympäristöministeriön pääneuvottelija Marina von Weissenberg YK:n luontokokouksessa Montrealissa joulukuussa 2022.
Luontopositiivinen maailma vuonna 2030
Maailman maat sopivat kahdesta 30 prosentin säännöstä luonnon suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Toimenpiteet kohdistetaan maa-, metsä- ja kalatalouteen. Suomen suurimmat haasteet liittyvät maankäyttöön, luonnonvarojen käyttöön, kulutukseen, ilmastonmuutokseen ja vieraslajeihin.
Sopimuksen osapuolet neuvottelivat uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Neuvotteluissa hyväksyttiin vuodelle 2050 neljä pitkän tähtäimen päämäärää, jotka tukevat Elää sopusoinnussa luonnon kanssa -visiota.
Päämäärän saavuttamista tukee 22 tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on, että vuonna 2030 maailma on luontopositiivinen, eli luonnon monimuotoisuus ei enää vähene, vaan luonnon tila paranee.
Toimenpiteitä maalla, sisävesillä ja merillä
Luonnon monimuotoisuuden suojelu käsittää lajien ja elinympäristöjen tilan parantamisen maalla, sisävesillä ja merillä. YK:n biodiversiteettisopimus tähtää muun muassa
– luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistämiseen
– geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen jakoon sekä
– toimeenpanon vahvistamiseen ja valtavirtaistamiseen.
Luonnon monimuotoisuus tulee siis ottaa huomioon kaikilla politiikan ja yhteiskunnan osa-alueilla. Yhteiseksi kustannusarvioksi kirjattiin 700 miljardia dollaria.
– Neljän vuoden uurastus on tullut päätökseen. Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanna heti huomisesta alkaen, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteasi YK:n Montrealin luontokokouksen jälkeen.
Maailmanlaajuinen elonkirjon puitesopimus on saavutus. Toivotaan, että se on käännekohta luontokadon pysäyttämisen tiellä.
Beetles LIFE – monipuolinen suojeluhanke
– Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018–31.7.2023.
– Hanke saa rahoitusta EU:n Life-ohjelmasta.
– Kohdelajien elinympäristön hoito auttaa myös satoja muita metsälajeja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta.
– Luonnonsuojeluhanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut.
KUVAT: Eerikki Rundgren, Riitta Salasto ja Ulla Ahonen / YM
Artikkeli on julkaistu 8.1.2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.