Lapset ja nuoret vaikuttavat lapsiystävällisessä kunnassa

Teksti: Riitta Salasto

---

Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, johon Suomi on sitoutunut.

---

– Koronaepidemia, ilmastokriisi ja sodat ovat vaikuttaneet merkittävästi lasten hyvinvointiin niin maailmalla kuin Suomessakin. Lapset ovat kriisin keskellä erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heidän oikeutensa erityiseen huolenpitoon ja suojeluun jää liian usein toteutumatta, sanoo lapsiystävällisen hallinnon ja lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Sanna Koskinen Suomen Unicefista.

– 2020-luku on ollut lapsille raskas. Unicef tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta lapsen oikeuksien sopimuksen takaamat oikeudet toteutuisivat jokaiselle lapselle. Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.

Suuri osa lapsia koskevista päätöksistä tehdään kunnissa

Unicefin Child Friendly Cities -mallia on toteutettu maailmalla vuodesta 1996. Malli tuotiin Suomeen 2012, ja sitä kehitettiin yhdessä Hämeenlinnan kanssa.

Lapsiystävällinen kunta -mallissa on mukana 47 kuntaa eri puolilta Suomea.  Uusina vuoden 2022 alussa tulivat mukaan Hamina, Imatra, Kempele, Kuopio, Salo ja Vaasa.

Hämeenlinnan kaupunki sai tunnuksen ensimmäisenä vuonna 2013. Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki ja Vantaa ovat mukana, ja tällä hetkellä mallilla tavoitetaankin yli puolet Suomessa asuvista lapsista. Pohjoismaista ovat mukana myös Ruotsi, Tanska ja Islanti, ja eri puolilta maailmaa kymmeniä maita.

Malli on kunnille maksuton, ja kaikki lapsiystävällisyyden kehittämisestä kiinnostuneet kunnat voivat hakea mukaan. Tarvitaan kuitenkin kahden vuoden tavoitteellista kehittämistyötä, ennen kuin kunta voi saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen.

Uutena mukaan tulijana Vaasan kaupunki kartoittaa aluksi lapsen oikeuksien nykytilaa. Tulosten pohjalta kaupunki asettaa kehittämistyönsä tavoitteet ja valitsee konkreettiset toimenpiteet toimintasuunnitelmaansa. Työ koskee kaikkia toimialoja, aina kaupunki- ja liikennesuunnittelusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Myös nuorisovaltuusto on mukana työssä. Yhteistyötä kehitetään Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.

Lasten vaikuttamispäivä ja lasten raati

– Valmistelutyö on lähtenyt Vaasassa hyvin käyntiin kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä. Tänä syksynä lapset ovat saaneet omat kulttuuriviikot Vaasassa. Lätäkkö-teema alkoi satupäivästä 18. lokakuuta ja päättyy kansainväliseen Lapsen oikeuksien päivään 20. marraskuuta, kertoo koordinaattori Hanna-Mari Joutsen Vaasan kaupungin hyvinvointipalveluista.

– On huomattu, että paljon on Vaasassa lasten asioiden edistämiseksi tehty, mutta vielä on kehitettävää. Esimerkiksi lasten kuuleminen ja lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa tulee saada osaksi normaalia käytäntöä.

– Lasten kuulemisen ja osallistamisen lisäksi tarvitaan toimijoiden tiedon lisäämistä ja sitouttamista. Vuonna 2023 laaditaan malliin liittyen toimintasuunnitelma ja aloitetaan sen toteuttaminen. Toteuttaminen jatkuu vuoden 2024 ajan.

Nykytilan kartoituksessa kuullaan vaasalaisten lasten ja nuorten näkemyksiä ja vastataan Lapsiystävällinen kunta -mallin indikaattorikysymyksiin. Ensimmäistä kertaa pilotoidaan lasten vaikuttamispäivää ja lasten raati -toimintaa.

Aluepalvelupäällikkö Suvi Aho Vaasan kaupungilta kertoo, että syksyllä järjestetään kaksi vaikuttamispäivää. Lokakuussa oli suomenkielinen aamupäivä Onkilahden koulun viidesluokkalaisille ja marraskuussa on tulossa ruotsinkielinen aamupäivä Vikingan koulun viidesluokkalaisille. Aiheena on Onkilahden puiston kehittäminen, jota kaupungin kaavoitus ja kuntatekniikka parhaillaan työstävät.

Ennen vaikuttamispäivää lapset kävivät puistossa ja tutustuivat yhteiskuntaopin tunnilla demokratiaan ja kunnan päätöksentekoon. Vaikuttamispäivässä puiston suunnittelua käsiteltiin yhdessä lasten, kaavoittajien, hortonomin ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenen kanssa. Lapset pääsivät yhdessä piirtämään, juttelemaan, valikoimaan ideakuvia ja äänestämään suosikki-ideoista. Kaikille vaasalaisille on myös avattu puiston kehittämisestä kysely, johon lapset vastaavat opettajan avulla.

Samojen oppilaiden kanssa kehitetään lastenraatitoimintaa keväällä 2023. Lasten vaikuttamispäivästä ja lastenraadista halutaan luoda asukasvuorovaikutukseen helppokäyttöisiä ja innostavia tapoja, jotka palvelevat niin kaupungin työntekijöitä kuin lapsia ja koulutyötä.

Ympäristö- ja ilmastotyö lapsiystävällisessä kunnassa

Suomen Unicefin viestinnän ja ilmastonmuutoksen asiantuntija Minna Suihkonen avaa pitkän ajanjakson tavoitteita kunnissa:

– Lapsiystävällinen kunta vähentää ilmastopäästöjään järjestelmällisesti. Kunnalla on ilmastostrategia tai -ohjelma, jonka toteutumista seurataan systemaattisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä päästökehityksen raportointia.

– Kunta huomioi ilmastovaikutukset energiasektorin ohella myös liikennettä, maankäyttöä, rakentamista, hankintoja ja palveluiden järjestämistä koskevassa päätöksenteossa sekä eri toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa.

– Lapsiystävällinen kunta huolehtii, että lapset ja nuoret saavat riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta ja pystyvät vaikuttamaan ilmastopäätöksiin niin päiväkodissa ja koulussa kuin kunnan tasolla.

– Ilmastonmuutos on läpileikkaavasti mukana paikallisissa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa eri kouluasteilla.

---

lapsiystavallinenkunta.fi

childfriendlycities.org

---

Kuvat

Artikkelin aloituskuva: Vaasan torin suunnittelukilpailu on ratkennut. Taiteen perusopetuksessa olevat nuoret osallistuivat ideointiin. Voittanut ehdotus ”Vaasan Helmi” sisältää merihenkisen leikkipaikan. Tästä suunnittelu jatkuu. Kuva: Loci Maisema Arkkitehdit Oy.

Kuva Onkilahden koulun viidesluokkalaisista: Mikael Matikainen.

Kuva Hanna-Mari Joutsenesta: Riitta Salasto.