Lesson Study -menetelmästä tukea ympäristökasvatukseen

Teksti: Suvi Mustonen, Rasmus Taavila ja Elsa Häkkinen

---

Lesson Study on suosituimpia opettajien ammatillisen kehittymisen menetelmiä. On jopa esitetty, että aasialaisten oppilaiden hyvä menestys kansainvälisissä vertailuissa olisi osaltaan seurausta Lesson Study -mallin käytöstä (Malinen, Palmu 2020). Ydinasiana Lesson Studyssa on, että kaikki siihen osallistuvat opettajat ovat osana ryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä opetuksen kehittämiseksi. Kerromme tässä artikkelissa ympäristökasvatukseen liittyvästä oppitunnista, jonka pidimme Lesson Study -toteutuksella Jyväskylän Normaalikoulun kolmasluokkalaisille.

---

Perusteelliselle suunnittelulle annettiin aikaa

Aluksi opettajat valitsevat yhdessä laajan tavoitteen, josta suunnitellaan perusteltuja kokeiluja yksittäisille oppitunneille. Oppitunti, jossa Lesson Studya käytetään, suunnitellaan yhdessä, ja varmistetaan, että jokainen mukana oleva opettaja on kartalla siitä, mitä tunnilta on tarkoitus havainnoida.

Suunnitteluvaihe tehdään erittäin perusteellisesti, ja se vie todella paljon aikaa. Suunnitelman valmistuttua valitaan yksi tai useampi opettaja, jotka pitävät oppitunnin. Muut opettajat ovat havainnoijan roolissa.

Toteutimme suunnitteluvaiheen todella selkeästi ja perusteellisesti, jolloin oppitunnilla oli helppo toimia ja kaikki tiesivät, mitä tehdä ja mitä havainnoida. Tällöin havainnoivat opettajat pystyivät keskittymään havainnointiin ja tuntia pitävät opettajat opettamiseen.

Oppilaat saivat itse vaikuttaa työskentelytapoihin

Oppilaat ovat kiinnostuneita aiheesta, jos se on tarpeeksi yksinkertaisessa muodossa ja jos he saavat vaikuttaa itse työskentelytapoihin. Esimerkiksi ryhmien valitseminen itsenäisesti lisäsi useimpien oppilaiden kohdalla motivaatiota tehtävän tekemiseen, kuten A. Hassanien on kirjoittanut (2007). 

Lisäksi muiden ryhmäläisten kiinnostuneisuus aihetta kohtaan saattoi saada yksittäisen oppilaan kiinnostumaan aiheesta, vaikka hän ei ollut innostunut siitä aiemmin. Myös vaihtelevat työskentelytavat oppitunnin sisällä pitivät kiinnostuksen aiheessa, koska oppilaat eivät ainoastaan kirjoittaneet ja lukeneet koko oppituntia.

Lesson Study -tunneillamme hyödynsimme esimerkiksi opettajajohtoista työskentelyä, pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä työskentelyä. Kuten Hassanien on todennut artikkelissaan, erityisesti pari- ja ryhmätyöskentely helpotti olennaisen tiedon etsimisessä ja aiheesta keskusteltaessa. Oppilaat pystyivät auttamaan toisiaan, ja kaikilla oli mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään aiheesta myös pienemmässä ryhmässä.

Oppitunnilla tehtävänä oli itsenäinen tiedonhankinta uhanalaisista eläimistä. Tehtävä toteutettiin pareittain. Parien tehtävänä oli etsiä netistä vastauksia annettuihin kysymyksiin.

Tiedon löytäminen oli haastavaa, mutta oppilaat olivat motivoituneita

Huomasimme, että monilla oppilailla oli vaikeuksia tiedon löytämisessä. Kolmannen luokan oppilaiden lukutaito ei vielä ole niin kehittynyttä, että he kykenisivät sujuvasti poimimaan olennaisia tietoja pitkistä teksteistä. Syynä tähän on todennäköisesti se, että suomalaisessa opetussuunnitelmassa lukemisen taitojen ja strategioiden sujuvoittamista harjoitellaan vasta 3.–6. vuosiluokilla.

Oppilaat pääasiassa hyödynsivät lähteenään Wikipediaa ja Googlen automaattisesti ehdottamaa tietoruutua. Lähdekriittisyyttä oppilailla oli vain vähän, ja he tuntuivat uskovan lukemansa riippumatta lähteen luotettavuudesta.

Hakusanoina oppilaat käyttivät pääasiassa kokonaisia lauseita, kuten esimerkiksi ”Mitä uhanalaisuus tarkoittaa?” tai ”Kuinka monta sutta on?”. Havainnon pohjalta päättelimme, että aiheen opettamisessa kannattaisi käyttää enemmän erilaisia interaktiivisia ja käytännönläheisiä lähestymistapoja, joiden avulla oppilaat voivat hankkia tietoa ilman, että sitä tarvitsee poimia pitkistä teksteistä.

Kyseessä olevan luokan oppilaat olivat kuitenkin niin motivoituneita aiheeseen, että he pääsääntöisesti jaksoivat sinnikkäästi etsiä tietoa ja osasivat kysyä tarvittaessa opettajalta apua. Oppilaat osoittivat innostusta keskustella uhanalaisuudesta ja pohtia siihen liittyviä näkökulmia. Sukupuuttoon hävinneiden lajien käsittely herätti kysymyksen siitä, voiko olla varma, ettei mammutteja ole vielä jossain piilossa. Kun yksi oppilas esitti tämän ajatuksen ääneen, muutkin alkoivat pohtia mahdollisuutta, että jossain luolassa voisi vielä olla löytämätön mammutti.

Hetken pohdinnan jälkeen päädyimme siihen tulokseen, että vaikka emme voi olla täysin varmoja asiasta, mammuttien olemassaolon todennäköisyys on hyvin pieni. Oppilaiden pohdinta ja kriittinen ajattelu antavat viitteitä siitä, että he olivat todella kiinnostuneita aiheesta ja aktiivisesti pohtivat sitä, eivätkä ainoastaan passiivisesti kuunnelleet opettajan ohjaamaa opetusta uhanalaisuusluokista.

---

Artikkelin kirjoittajat Suvi Mustonen, Rasmus Taavila ja Elsa Häkkinen ovat ensimmäisen vuoden luokan- ja aineenopettajaopiskelijoita Jyväskylän yliopistosta.

---

Lähteet

Hassanien, A. (2007). A Qualitative Student Evaluation of Group Learning in Higher Education, Higher Education in Europe, 32:2–3, 135–150.

Malinen, O. P. & Palmu, I. (2020). Lesson Study – maailmalla koeteltu menetelmä opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen. NMI-bulletin, vuosikerta 30, nro 4, 59–71.

---

Lue muita Ympäristökasvatus-lehden juttuja