Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?

Teksti: Riitta Salasto

---

Yhteen hiileen on Marjo Heiskasen ensimmäinen nuorille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Teos soveltuu ympäristökasvatuksen perusteokseksi nuorille ja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksen monitieteellisestä näkökulmasta.

Marjo Heiskasen teosidea sijoittui toiselle sijalle Tammen ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen järjestämässä Ihan totta -tietokirjakilpailussa vuonna 2017. Kirjan graafinen suunnittelu on Jussi Kaakisen käsialaa. Sarjakuvat täydentävät tietokirjaa nuorten kielellä. Perusasioista aloittava teos on ilahduttavan selkeästi kirjoitettu ja kuvitettu. Se on julkaistu vuonna 2020, ja se kestää aikaa ympäristökasvatuksen kirjahyllyssä.

Tieto voi muuttaa tunteita ja valintoja

Metsien hiilinieluihin ja puustoon hapen tuottajina voi luottaa, mutta miten on ihmisten laita luontosuhteessa? Kirja haastaa lukijan osallistumaan ja seuraamaan myös ilmastokeskustelua uusin silmin. Kirjan ensimmäinen puolisko kertoo, mitä kaikkea luonnossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuu, ja jälkipuolisko keskittyy siihen, mitä ihmiset voivat asialle tehdä.

Ilmastonmuutos liittyy paljon muihinkin asioihin kuin esimerkiksi autoiluun tai ruokavalioon. Askel askeleelta kaikki voi olla toisin, ja toivoakin on. Jokainen voi toimia omien mahdollisuuksiensa mukaan.

On tarpeen muistaa ja ehkä helpottavaakin ajatella, että ihmiset ovat erilaisia: kaikki eivät voi eikä kaikkien tarvitse toimia samoin. Kaikilla ei ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia kuluttaa eikä samoja mahdollisuuksia luopua. Köyhimpien maiden keinot torjua ilmastonmuutosta ovat niukemmat kuin rikkaimpien.

Teoksen antia on huomata, että tärkeiden etenemisteiden ja ratkaisujen taustalla ovat ehkä tunteet. Nuoria kannustetaan toimiin ja vaikuttamaan päättäjiin. Poliittisten puolueiden ilmasto-ohjelmat, jotka on kirjassa lyhyesti esitelty, antavat mahdollisuuden ilmastomyönteiseen päätöksentekoon samankaltaisuudessaan. Asioiden tunnistaminen ja faktatieto voi muuttaa tunteita.

Kirjan luku ”Reiluus ja raha” on mielenkiintoinen. Todellisia ilmastopahiksia ovat sellaiset vallan linnakkeet, jotka omia taloudellisia voittojaan turvatakseen pyrkivät hidastamaan tai estämään kestävyysmurrosta.

Energiakysymykset ovat keväällä 2022 entistäkin tärkeämpiä

Maailmanpoliittinen tilanne on keväällä 2022 ajautunut siihen, että idästä saatavaan tuontienergiaan ei voida enää luottaa. Ukrainan sota on tehnyt ilmastotyöstä entistäkin tärkeämpää. Vihreä siirtymä on Suomelle ja koko Euroopalle mahdollisuus nopeuttaa muutosta energiakysymyksissä. Ilmastoystävällisten ratkaisujen tuotanto on myös mahdollisuus Suomen taloudelle. Tässäkin tarvitaan monen tieteenalan panosta.

Yhteen hiileen -teoksessa energiakysymyksiä avaavat professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta ja taloustieteilijä Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

– Mietin työkseni, mikä bioenergian osuuden pitäisi olla sähkö- ja lämmöntuotannossa, miten kattiloista päästään vihreään energiaan ja mitä tämä maksaa. Etsinnässä ovat siis fossiilisesta hiilidioksidista vapaat energiaratkaisut, kertoo Esa Vakkilainen.

– Täytyy selvittää myös, mikä on ympäristökuormitus, kun tällainen muutos tehdään, eli siis selvittää päästöt ilmaan ja veteen.

Esa Vakkilainen nostaa esille keskeiset asiat energiajärjestelmän uudistamisessa: sähköntuotanto, liikenne sekä teräs-, kalkki- ja sementtiteollisuus. Toivoa on siitä, että ehkä joskus voimme ajaa normaaliautoilla, joissa polttoaine on uusiutuvaa?

Kaiken muutoksen keskellä yksi asia vaikuttaa muuttumattomalta: ihmiskunnan energiankulutus ei vähene; kulutustasomme ei ole laskenut. Toistaiseksi olemme vielä noin 80-prosenttisesti riippuvaisia fossiilista polttoaineista, mutta vähähiilisten vaihtoehtojen määrä ja käyttö lisääntyy, lähinnä aurinko- ja tuulivoima sekä maalämpö. Laki kieltää kivihiilen energiakäytön Suomessa vuoden 2029 vapun jälkeen. Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoteen 2024 mennessä. Helsingin Merihakaa vastapäätä näkyvä hiilikasa häviää. Öljylämmitykseen talonomistajat etsivät muita ratkaisuja, ja valtion tuet ovat avainasemassa muutoksen tiellä.

Historiakatsaus, yleistajuinen ympäristösanasto ja linkkitietopankki

Marjo Heiskanen avaa hiilidioksidipäästöjen aikajanaa ja etappeja vuodesta 1896 alkaen. Jo tuolloin ruotsalainen fyysikko ja kemisti Svante Arrhenius päätteli, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmakehää. Hän sai Nobel-palkinnon ensimmäisenä ruotsalaisena. Hän oli ilmastoaktivisti Greta Thunbergin isoisä.

Ensimmäinen maailmanlaajuinen ilmastotutkimusohjelma World Climate Research Programme (WCRP) käynnistyi vuonna 1979 koordinoimaan kansainvälistä tutkimusta. Vuonna 1990 hallitusten välisessä IPCC-raportissa todettiin maapallon lämmenneen ja todennäköisesti lämpenevän lisää. IPCC totesi helmikuussa 2022 julkaisemassaan kuudennessa raportissa, että ilmasto on muuttunut jopa nopeammin kuin tähän asti on arvioitu. IPCC ei tee ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Vuonna 2020 siirryttiin Kioton sopimusvelvoitteista Pariisin sopimuksen velvoitekauteen.

Yhteen hiileen -kirjassa avataan peruskäsitteitä eri tieteenalojen asiantuntijoiden kirjoituksilla. Heiskanen on haastatellut yhtätoista tutkijaa, jotka avaavat ilmastokriisin haltuunottoa omalla tieteenalallaan. Nuoret voivat huomata, kuinka ilmastonmuutos on mukana eri uravalinnoissa tulevaisuudessa.

Teoksessa on mukana yleistajuinen ympäristösanasto. Albedo-sana esimerkiksi kertoo, miten heijastava jokin pinta on. Valkoinen heijastaa valoa ja tumma imee sitä. Biomilla tarkoitetaan ilmaston, maaperän ja niihin sopeutuneen eliöstön kokonaisuutta. Takaisinkytkentä eli palauteilmiö tarkoittaa eräänlaista ketjureaktiota tai jopa noidankehää. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi puiden kyky tuottaa pienhiukkasia voi kasvaa, ja pienhiukkaset puolestaan voivat päätyä viilentäviksi pilviksi.

Yhteen hiileen on kokonaisvaltainen ilmastoteos maan uumenista meren pohjaan ja ilmojen korkeuksiin. Siinä kerrotaan, miten monimutkaisista kytkennöistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Kun kokonaisuutta alkaa ymmärtää, on helpompi seurata ilmastokeskustelua ja tunnistaa disinformaatio. Marjo Heiskasen tietokirja haastaa lukijan pohtimaan teemaa myös itse.   

---

Artikkelin kirjoittaja Riitta Salasto on ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:n hallituksen jäsen ja Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Kuva Marjo Heiskasesta: Riitta Salasto

Ympäristökasvatuksen kirjahylly -tunnus: Riina Pippuri

---

Marjo Heiskanen: Yhteen hiileen. Tammi 2020, 176 s. Toinen painos 2021. Myös äänikirjana.

---