Musiikin voima on sanaton

Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.

Äänen ja rytmin alkujuuri on luonnossa

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan musiikinopetuksen tavoitteena kaikilla aisteilla on tarjota oppilaille mahdollisuuksia ääniympäristön elämykselliseen kuunteluun. Ihminen on perinyt rytmin tajun luonnon rytmeistä. Kuuntelemalla luonnossa tuulen suhinaa, lintujen ääniä ja haavan havinaa, etsimällä rytmiä esimerkiksi hämähäkin jalkojen liikkeestä tai käyttämällä luonnonmateriaaleja soittimina ollaan musiikin alkujuurilla. Samalla voidaan opiskella alkuopetuksen opetussuunnitelmassa mainittuja musiikin peruskäsitteitä: rytmi, taso, kesto, voima ja väri.

Musiikin ja luonnon yhteys on vahva myös klassisessa musiikissa. Monet säveltäjät ovat saaneet inspiraationsa luonnosta. Sibeliuksen sävellyksistä voi löytää luonnon voiman, herkkyyden ja monimuotoisuuden. Opetussuunnitelman yleisen osan mukaan sen ymmärtäminen, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, on keskeistä ihmisenä kasvussa. Musiikilla on oma roolinsa tämän opettamisessa.

Musiikki on tunnetta

Osallisuus on keskeinen osa kestävää elämäntapaa. Osallisuuteen liittyy oma kulttuuriperintö, yhdessä tekeminen ja tunne yhteenkuuluvuudesta. Musiikin opetussuunnitelman mukaan juuri nämä asiat kuuluvat musiikintunneilla pohdittaviin asioihin. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kulkevat käsi kädessä.

Tunteet ovat ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa nousemassa keskeisiksi pohdinnan kohteiksi. Musiikki on tiivistettyä tunnetta, sanoja ei aina tarvita. Musiikin opetussuunnitelmassa (7.–9. lk) tavoitteena on ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin. Omien tunteiden käsittely musiikkikokemusten avulla voi auttaa käsittelemään esimerkiksi epämääräisiä tuntemuksia, joita monet ympäristöasiatkin mielessä aiheuttavat.

Musiikki vaikuttaa yhteiskunnallisesti

Kun mietin itse niitä asioita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että minusta tuli ympäristökasvattaja, mieleeni nousee kaksi laulua: Kirkan Varrella virran ja Eppu Normaalin Suomi-ilmiö. Kun Varrella virran soi radiossa, olin yhdeksänvuotias, ja kun Suomi-ilmiö julkaistiin, kuusitoista. Kappaleet kuulostavat tässä ajassa pateettisilta, mutta myös monet tämän päivän artistit tuovat esiin ympäristöteemoja vahvasti. Vaikka ympäristösisältö on sanoissa, ilman musiikkia se ei välity ja siirry osaksi ihmistä. Jos olisin yhdeksänvuotiaana lukenut Varrella virran runona vaikkapa ulkoa opetellen, en varmasti enää muistaisi sen sanoja.

Opetussuunnitelma kertoo, että yksi musiikinopetuksen tarkoitus kaikilla luokka-asteilla on ohjata oppilaita tulkitsemaan musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa. Yläluokilla tavoitteena on myös oppia ymmärtämään, miten musiikkia käytetään vaikuttamiseen. Oppitunneilla rakennetaan opetussuunnitelman mukaan yhteyksiä musiikin ja erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille, ja myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat otetaan esille.

Musiikki ei siis ole taustalla olevaa viihdettä tai välipala, vaan musiikilla on vahva yhteys luontoon, se luo kestävää kulttuuria osallisuuden kautta ja se on myös vahva vaikuttamisen väline. Käytetään sen mahdollisuudet sekä oppitunnilla että monialaisia oppimiskokonaisuuksia rakennettaessa.

Teksti & kuva: Niina Mykrä