Pia Lindström: Tärkeintä on säilyttää innostus

Pia Lindström työskentelee Porvoossa ympäristökasvattajana. Porvoossa toimii kiertävä, kaksikielinen luontokoulu, joka järjestää toimintaa koulujen ja päiväkotien lähiympäristössä. Pia on mestari luontokouluohjelmien suunnittelussa. Hän on toiminut pitkään myös Lyken eli Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksessa. – Arvaatko, mistä tavarasta Pia ei ikinä luopuisi työssään?

Siihen, että ryhdyin ympäristökasvattajaksi, on eniten vaikuttanut…

… oma lapsuus. Olen pienestä lapsesta asti saanut liikkua ja leikkiä luonnossa. Kesät vietettiin saaressa kesämökillä ja kaikki vahvat lapsuudenmuistoni liittyvät siihen paikkaan. Uskon, että nämä kokemukset ovat muovanneet minua ja vaikuttaneet elämääni ja ammatinvalintaani. Se, että olen juuri näissä työtehtävissä, on kuitenkin ennemminkin sattuma. Tunnen silti, että olen monella tapaa unelmatyössäni!

Minuun itseeni kohdistuu ympäristökasvatusta…

… arjessa, koulutuksissa, median välityksellä, muiden ympäristökasvattajien kautta ja niin edelleen. Usein luonto itsessään vaikuttaa minuun – se sykähdyttää, opettaa ja voimaannuttaa.

En ikinä luopuisi työssäni…

… laminointikoneesta! Teen itse paljon materiaaleja luontokouluohjelmiin, ja niiden on oltava säänkestäviä.

Minulle hyödyllisin ympäristökasvatukseen liittyvä kirja…

… tulee ruotsalaisesta Att lära in ute -kirjasarjasta. Kaikki hankkimani tämän kirjasarjan kirjat ovat olleet minulle hyödyllisiä, mutta yksi suosikki on Att lära in svenska ute, josta olen saanut paljon ideoita, miten kielten opiskelua voi siirtää ulos luontoon. Harjoitus, josta kerron tässä jutussa, tulee tästä nimenomaisesta kirjasta.

Tärkeintä työssäni on…

… säilyttää innostus, jotta voisin jakaa sitä eteenpäin sekä lapsille että aikuisille. Haluan myös olla vahvasti opetustilanteessa läsnä, luomassa hyviä oppimistilanteita ja luontokokemuksia jokaiselle osallistujalle.

Pian vinkki: Salaperäiset eläimet

* Aluksi keskustellaan lyhyesti eläinten omaisuuksista ja ruumiinrakenteesta.

* Sen jälkeen oppilaat rakentavat pienissä ryhmissä luonnonmateriaaleista oman eläimen ja antavat sille nimen.

* Ryhmät suunnittelevat ensiksi, millaisia ominaisuuksia eläimellä on ja millainen sen ruumiinrakenne on. Minkälainen ruumiinrakenne sopii esimerkiksi pedolle, joka juoksee saaliinsa kiinni?

* Kun eläimet ovat valmiit, ryhmät esittelevät ne toisilleen. Millaista elämää se viettää, millainen on sen elämäntarina tai päiväohjelma?

* Valmiit eläimet voidaan valokuvata, ja myöhemmin voidaan kirjoittaa koulussa eläinten tarinat.

Löydät tehtävän ja siihen liittyvän tehtäväpaperin oppilaille MAPPA.fi-materiaalipankista hakusanalla +salaperäiset +eläimet tai suoraan klikkaamalla linkistä.

Haastattelu: Niina Mykrä