Teksti: Riitta Salasto
Jutun ylin kuva: Sanni Seppo (2021). ”Karhun kulkema.”
Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kolmenkymmenvuotinen taiteellinen ja tutkimuksellinen työ metsäaiheiden parissa huipentuu Suomea kiertävässä näyttelyssä. Pohjoistuulen metsä -näyttely on esillä parhaillaan Pohjanmaan museossa Vaasassa 27.4.2025 asti. Sen jälkeen näyttely siirtyy Luomukseen, Helsinkiin. Jo aiemmin näyttely on saanut suuren suosion monessa kaupungissa.
Luonnonmetsää etsimässä
Palkittujen valokuvaajien kuvat ovat pääosin suojelualueilta itärajan tuntumasta, Pohjois-Karjalasta Lappiin. Muualla Suomessa on enää jäljellä vain pieniä erillisiä luonnonmetsäsirpaleita.
Luonnonmetsä tarkoittaa metsää, jossa monimuotoisuutta ylläpitävät piirteet ovat yhä tallella. Eri-ikäiset ja erilajiset puut ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Luonnonmetsät ovat tuhansien kasvien, sienten, eläinten, alkueliöiden ja bakteerien muodostamia eliöyhteisöjä.
– Helsingissä näyttely täydentyy Luomuksen kokoelmanäytteillä, eli vaikka näyttelyn olisi aiemmin nähnyt, on tulossa myös uutta katsottavaa. Tarkoitus on erityisesti huomioida lapset ja nuoret, kertoo Luomuksen yksikön johtaja Sanna Vuori.
Näyttely on myös päätösosa Kovalaisen ja Sepon metsätrilogialle. Luonnontilaisten metsien taidevalokuvista on julkaistu upea kasvatuksellinen tietokirja, Hiilinielu Tuotanto ja Miellotar (2023, toinen painos 2024). Metsätrilogia on taidetta ja tutkimusta yhdistävä kokonaisuus, jossa tarkastellaan metsää monesta eri näkökulmasta.
Sarjan ensimmäinen osa, Puiden kanssa (1997), keskittyy suomalaiseen metsämytologiaan ja metsiin liittyviin perinteisiin uskomuksiin ja rituaaleihin. Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009) puolestaan pureutuu kriittisesti metsätalouden varjopuoliin ja tehometsätalouden vaikutuksiin. Pohjoistuulen metsä (2023) täydentää sarjaa tarjoamalla laajan katsauksen Suomen luonnonmetsien ekosysteemeihin ja niiden suojelutarpeisiin.
Kuvia ja tarinoita ”oikeasta metsästä”
– Matkallamme olemme myös toisinaan törmänneet ”oikeaan metsään”, jollaisena kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju, runoilija Aaro Hellaakoski ja taiteilija Werner Holmberg ovat sen piirtäneet mieleemme, kertovat Kovalainen ja Seppo teoksensa saatesanoissa.
Näyttelyssä on esillä 180 valokuvaa ja kolme videoteosta. Valokuvaajat ovat kuvanneet erityisesti Värriön luonnonpuistossa, joka sijaitsee Sallan ja Savukosken kuntien alueella. Se on yleisöltä suljettu luonnonpuisto. Kovalaisen ja Sepon tutkimusryhmä on liikkunut siellä usein viikkojakin.
Luonnonmetsät saattavat olla 400–800 vuotta vanhoja, ja maapohja koskematon. Etelä-Suomessa metsien puut kasvavat maksimissaan 80-vuotiaiksi. Taiteilijat korostavat lahopuiden merkitystä. Tiedetään noin viisituhatta lajia, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa riippuvaisia lahopuusta, josta on metsissä pula. Viime aikoina uutisissa on kerrottu hömötiaisen vähentymisestä Suomessa.
Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo vierailevat mielellään myös kouluissa. Tavoitteena on, että ihmiset ymmärtäisivät laajemmin metsäkysymyksen, joka koskettaa paitsi ihmistä myös kaikkia keskimäärin noin viittätuhatta lajia luonnontilaisissa metsissä. Metsäkuvat ovat kertomus alkuperäisestä luonnosta ja sen haltuunotosta, mutta myös monimuotoisuuden mahdollisuudesta säilyä ihmisen luonnonherruuden aikana.