Seikkailukasvatus nuorten luontoyhteyden rakentajana

riikka-kuva_1.jpg-lehti1-2021

Ahdistuneisuus helpotti.
Voimaantunut ja hyvä olo.
Luotan itseeni enemmän ja pystyn olemaan luonnossa paremmin ilman murheita.

– Näin kuvailivat oloaan opiskelijat Repoveden kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen; takana oli melontaretki Päijänteen kansallispuistoon. Myönteiset, elvyttävät luontokokemukset voivat edistää ympäristövastuullisuutta. Varhaisten luontokokemusten on todettu vaikuttavan ympäristöherkkyyteen eli empaattiseen suhtautumiseen, joka on yksi ympäristövastuullisen käyttäytymisen taustatekijöistä. Nykytutkimusten valossa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan yhteen kytkeytyminen tunnistetaan yhä paremmin.

Luontoretkiltä voimaa arkeen

Suomessakin on keskusteltu nuorten luonnosta vieraantumisesta. Erityisesti teini-iän on tulkittu edustavan luontosuhteessa ”aikalisää”, mutta kiinnostus luontoa kohtaan herää usein uudelleen aikuisena. Luontoyhteyden ylläpitämisessä ja palauttamisessa voidaan hyödyntää seikkailu- ja elämyspedagogista toimintaa, jossa pyritään luontokokemusten avulla esimerkiksi itsetuntemuksen ja positiivisen minäpystyvyyden tunteen kehittymiseen. Yksilöille tarjotaan haasteita, joiden kohtaamisen ja voittamisen avulla on mahdollisuus oppia ja kehittyä.

Seikkailu- ja elämyspedagogiikan menetelmiä hyödynnettiin luonto- ja elämystoiminnan ohjaamisen kurssilla, joka järjestettiin Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa osana LUODE-hanketta. Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoille suunnatulla kurssilla järjestettiin kolmen päivän melonta- ja vaellusretket sekä kolme tapaamista, joilla valmistauduttiin retkille. Osallistujien hyvinvointia ja luontosuhdetta tutkittiin haastattelu-, kysely- ja havainnointimenetelmin osana NATUREWELL-hanketta.

Luontoretket vaikuttivat myönteisesti opiskelijoiden psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opiskelijat kokivat elpyneensä ja rentoutuneensa retkillä; he pystyivät irtautumaan kouluasioista sekä muista arkielämän huolista ja murheista. Opiskelijat kokivat saaneensa lisää itseluottamusta. He oppivat ottamaan vastuuta ja tunnistamaan uusia puolia itsestään.

Osallistujat korostivat myönteisten tuntemusten lähteenä sosiaalisia tekijöitä – ryhmän ja yhdessäolon merkitystä. He pääsivät retkillä koettelemaan omia rajojaan. He nauttivat luonnon tuottamista aistimuksista ja fyysisistä tuntemuksista, kuten hiljaisuudesta ja puhtaan ilman hengittämisestä.

Seikkailukasvatus tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin luonnossa. Reflektoinnin pyrkimyksenä on käsitellä luontokokemuksia myös tunnetasolla.

Tunteet osana kokemuksia

Luontoretket lisäsivät opiskelijoiden kiinnostusta luontoa kohtaan ja heidän intoaan liikkua luonnossa. Tulosten perusteella monien nuorten luontokiinnostus voidaan palauttaa helposti – viemällä heitä luontoon. Jo lapsuusajan luontokokemukset ovat tärkeitä aikuisiän luontosuhteen, luonnossa koetun hyvinvoinnin ja ympäristövastuullisuuden kannalta.

Tuloksia voidaan hyödyntää luonnossa tapahtuvan kasvatustyön kehittämisessä huomioimalla ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat tarpeet. Pelkkä fyysinen toiminta ei riitä kasvatuksellisen tuloksen aikaansaamiseksi, vaan ohjauksessa on otettava huomioon myös psyykkinen ja sosiaalinen näkökulma. Seikkailu- ja elämyspedagoginen ohjausote tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden käsitellä kokemusten esiin nostamia tunteita, jolloin luontokokemuksista muodostuu merkityksellisiä ja pitkäaikaisia muistijälkiä.


Teksti: Riikka Puhakka ja Paavo Heinonen

Puhakka työskentelee akatemiatutkijana NATUREWELL-hankkeessa Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella. Heinonen työskentelee luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettajana Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä.


Kuvat: Riikka Puhakka ja Elina Elme


Julkaistu 2.2.2021

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3