Työkaluja kestävään koulukulttuuriin neljän maan voimin
Oululainen Hönttämäen koulu on luotsannut viimeiset puolitoista vuotta kansainvälistä hanketta, jonka tavoitteena on kestävä kehitys kouluissa. Mukana on neljä koulua Suomesta, Belgiasta, Englannista ja Islannista, ja hankkeen ytimessä on vertaisoppiminen.
Vertaisoppimista ja asiantuntijuuden vaihtoa
Jokaisesta ohjelmamaasta on mukana jokin kestävän kehityksen kasvatuksen asiantuntijataho: Suomesta oululainen Timosenkosken luontokoulu ja muista maista ympäristökasvatusalan järjestöjä. Vertaisoppiminen on järjestetty siten, että jokainen hankkeeseen osallistuvista kouluista on järjestänyt maassaan vuorotellen koulutusviikon.
Koulutuksista kolme on jo takanapäin: ensimmäinen Englannissa terveys- ja hyvinvointiteemalla, toinen Oulussa luontokasvatusteemalla ja kolmas Belgiassa monikulttuurisuustyöhön keskittyen. Viimeisellä opettajankoulutusviikolla keskitytään koulutyön ekologiseen arkeen Islannissa keväällä 2018.
Belgialainen alakoulu De Wereldreiziger järjesti projektin kolmannen koulutusviikon syksyllä 2017 teemalla Learn to live and living to learn. Koulun erityisosaamisalaa projektissa on monikulttuurisuus, joka näkyy selvästi koulun arjessa. Koulu keskittyikin jakamaan kokemuksiaan eri kulttuureista tulevien perheiden osallistamisesta koulun toiminnassa ja kestävän kehityksen työssä. Lisäksi koulutusviikolla saatiin tietoa luomuviljelystä ympäristökasvatuksen menetelmänä monikulttuuristen ryhmien parissa.
Opettajat pääsivät Belgiassa tutustumaan myös De Bever at Deurne -alakoulun pihalle perustettuun vihreään seikkailupihaan, joka on suunniteltu paitsi jännittäväksi välituntien temmellyskentäksi myös ulkoluokkaopetusta tukevaksi. Pihan rakentaminen oli toteutettu yhteistyössä monikulttuurisen koulun perheiden kanssa, mikä oli myös luonut uudenlaista yhteisöllisyyttä kouluyhteisön ja perheiden välille.
Joskus täytyy mennä kauas, jotta näkisi lähelle
Hönttämäen koulussa projektista vastaava Seppo Saloranta kertoo, että suurin hyöty omaan ympäristökasvatustyöhön tulee hankkeessa saaduista uusista näkökulmista: ulkomaalaiset vieraat ovat saattaneet ihmetellä jotain Suomessa päivänselvänä koettua asiaa, mikä on avannut silmiä totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamiseen. Projekti on opettanut oululaisia myös hieman vieraammilla kestävän kehityksen osa-alueilla, kuten monikulttuurisuustyössä.
Toisaalta yhteistyö on avannut silmiä myös sellaisille omille vahvuuksille, joita on tullut pidettyä lähes itsestään selvinä. Luontokasvatus ja ulkona oppiminen ovat esimerkiksi Suomessa maailman mittakaavassa äärimmäisen helppoja toteuttaa, pääseehän Hönttämäen koulunkin pihalta lähes suoraan metsän siimekseen. Toisin on esimerkiksi Belgiassa, missä De Wereldreizigerin alakoululta on monen kilometrin matka luonnon helmaan.
– Joskus täytyy mennä kauas, jotta näkisi lähelle, summaa Saloranta projektin suurinta antia.
Vihreä lippu -toiminta on poikinut Hönttämäen koulussa jo aiemminkin laajempia hankkeita, kuten liittymisen Terve elämä -teeman innostamana Ulkoluokka- ja Liikkuva koulu -hankkeisiin. Nyt meneillään oleva kansainvälinen yhteistyöhanke on lisännyt entisestään ulkona tapahtuvan opetuksen määrää, johtanut oppilaiden aloitteesta rakennetun välituntiliikunta-areenan rakentamiseen ja käynnistänyt oppilaskuntalaisten kerran viikossa suunnittelemat ja ohjaamat aktiiviset ulkotoimintapisteet.
Hönttämäen koulun arjessa oppilaiden osallistaminen on jo muutenkin hyvissä kantimissa, sillä koulun 250 oppilaasta jopa 60 kuuluu johonkin koulun toimintaryhmään, muiden muassa oppilaskuntaan, ympäristöraatiin tai ruokalatoimikuntaan, joissa yhteisiin asioihin pääsee aktiivisesti vaikuttamaan. Nyt meneillään olevaan hankkeeseen oppilaat ovat osallistuneet toteuttamalla kyselyitä eri kestävän kehityksen toimintakulttuurin osa-alueiden huomioimisesta koulussa ja kodeissa.
Tiekartta kestävän kehityksen tueksi
Jotta Erasmus+ KA2-ohjelman rahoittaman hankkeen aikana opittu ei jäisi pelkästään pienen piirin hyödyksi, on koulujen tavoitteena luoda projektin pysyvänä lopputuotoksena ”tiekartta”, joka toisi muillekin kouluille käytännön työkaluja kestävän kehityksen kasvatusta tukevan koulukulttuurin kehittämiseen. Sen kokoaminen ja kirjoitusten viimeistely suoritetaan toukokuussa hankkeen päätöstapaamisessa Oulussa. Pääsemmekin kuulemaan hankkeen lopputuloksista varmasti vielä uudelleen tämän vuoden aikana!
Teksti: Iitu Kiminki. Jutun pohjana on käytetty Belgialaisen MOS-järjestön työryhmän (Veerle Moons, Eef Poelemans, Katrien Hoeylaerts ja Elke Hermans) kirjoittamaa artikkelia, ja sitä varten on haastateltu Hönttämäen koulun projektipäällikkö Seppo Salorantaa sekä luokanopettaja Marja Liisananttia.
Kuvat: Seppo Saloranta, työryhmä Elke Hermans, Veerle Moons, Katrien Hoeylaerts, Eef Poelemans sekä Marika Jussila.