Vesivoiman luontovaikutukset paketoitiin verkkosivuksi

Vesivoiman sanotaan olevan uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista – mikä siinä siis on ongelmana? Onko vanhoja vesivoimaloita mahdollista muuttaa ympäristöystävällisemmiksi? Ovatko kalatiet ratkaisu? Näihin ja moniin muihin vesivoiman luontovaikutuksia koskeviin kysymyksiin auttaa vastaamaan uusi Vesivoiman luonto -verkkosivusto.

Ensimmäinen ympäristökasvatusmateriaali vesivoiman luontovaikutuksista

Vesivoima on uusiutuvaa, mutta ei luonnon kannalta haitatonta energiaa. Vesivoimasta kärsivät eniten vaelluskalat ja muu monimuotoinen virtavesiluonto. Lohen vaelluksen katkeaminen on monelle tuttu ongelma, mutta jokien patoamisella ja virtauksen säännöstelyllä on lukuisia muitakin vaikutuksia, kuten luontaisen tulvarytmien häiriintyminen ja tekoaltaiden metaanipäästöt.

– Suomessa ei ole aiemmin julkaistu ympäristökasvatusmateriaalia vesivoiman luontovaikutuksista. Oppikirjoissa virtavedet kuvataan kauniina paikkoina, joissa uivat saukko ja taimen. Siksi sivuston kokoaminen on ollut erityisen mielenkiintoista, toteaa sivuston laatija, maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja ympäristökasvattaja Virpi Sahi.

Suomessa on noin 220 vesivoimalaa. Etelä-Suomen vesivoima on rakennettu vähitellen osaksi teollistuvia taajamia 1900-luvun alusta alkaen. Pohjois-Suomen vesivoima valjastettiin sotien jälkeen poikkeuslakien turvin nopeaan tahtiin, kun kolmannes silloisesta vesivoimasta oli menetetty sodassa. Aikanaan Euroopan merkittävin lohijoki oli Kemijoki. Nykyään lohi on kuollut sukupuuttoon ja jokilatvoilla ovat valtavat tekoaltaat Porttipahta ja Lokka. Vesivoiman luonto -sivuston näkökulmana on kuitenkin toiveikkuus.

Osaa luontovaikutuksista voidaan vielä lieventää ja korjata

Iso osa suomalaisen vesivoiman luontovaikutuksista on jäänyt meidän ja seuraavien sukupolvien huoleksi. Osa on peruuttamattomia, osaa voidaan korjata tai lieventää esimerkiksi turvaamalla riittävät virtaamat, kalankulku ja lisääntymisalueet myös rakennetuissa joissa.

Vesivoiman aiheuttamia muutoksia jokimaisemassa havainnollistetaan piirroksin, joissa vertaillaan luonnontilaista, rakennettua ja kunnostettua jokea. Luonnontilainen joki virtaa vapaana pärskyen koskissa ja rauhoittuen suvannoissa. Rakennetun joen virtapaikat ovat kadonneet, ja voimalaitospadot estävät vaelluskalojen liikkumista. Joki elää säännöstelyn rytmissä, sillä voimala käyttää vettä eniten silloin, kun sähkön tarve ja hinta ovat korkeita. Kunnostetussa joessa nousuesteiden avaaminen ja kutualueiden kunnostus mahdollistavat vaelluskalojen paluun.

Vesivoiman luonto – vesivoiman luontovaikutukset ja niiden korjaaminen:

www.vesivoimanluonto.fi

Vesivoiman luonto -sivusto on laadittu osana FRESHABIT LIFE IP -vesistöhanketta. Materiaalin on laatinut Virpi Sahi. Piirrokset ovat Tupu Vuorisen käsialaa ja valokuvatoimitukseen osallistui Hilkka Peltola. Teknisestä toteutuksesta vastasi Marko Tanninen digitoimisto Frendosta. Materiaalin kommentointiin osallistuivat lukuisat asiantuntijat. Sivuston tuotti Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergiatiimi, joka myös vastaa sivuston sisällöstä. Lisätiedot: EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi, virpi.sahi(at)sll.fi