Ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen tarvitaan poliittinen tuki

Teksti: Paula Ahola

---

Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Arjen käytännöissä ympäristö- ja kestävyyskasvatus on kuitenkin vielä paljolti lapsenkengissä.

Tarvitaan poliittista tukea ja toimenpiteitä sellaisten rakenteiden luomiseksi, jotka mahdollistavat kestävyysosaamisen rakentamisen laaja-alaisesti, koordinoidusti ja osallisuutta vahvistaen. Yksi konkreettisista ehdotuksista on valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma.

Kestävyysosaaminen on Suomessa puutteellista

Suomi on kansainvälisesti ja kansallisesti sitoutunut edistämään ympäristö- ja kestävyysosaamista kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Sitoumukset, strategiat ja tiekartat kääntyvät kuitenkin vielä vajavaisesti käytännön toimiksi. Ympäristö- ja kestävyysosaaminen on kasvatuksen ja koulutuksen arjessa kansallisesti riittämättömällä tasolla.

– Tarvitaan koordinointia valtionhallinnossa, toteaa kestävyysosaamiseen erikoistunut tutkijatohtori Niina Mykrä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Mykrä on mukana useissa kestävyysosaamishankkeissa (mm. VISIOS, ECF4CLIM), joissa tutkitaan vihreän siirtymän tuottamia osaamistarpeita sekä yksilöiden ja yhteisöjen kestävyysosaamisen edistämistä. Lisäksi Mykrä on ollut mukana tiedepaneelissa laatimassa luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen keskittyvää Suomen Dasgupta-selvitystä sekä Jyväskylän yliopiston Wisdom-yhteisön politiikkasuositusjulkaisua Täsmäratkaisuja kestävään tulevaisuuteen.

Ekologinen kestävyys liittyy kaikkiin oppiaineisiin, mutta näkyykö se niissä?

Kestävyysosaamiskeskustelu on tällä hetkellä ympäristö- ja kestävyyskasvatustutkimuksen keskiössä maailmanlaajuisesti. Niina Mykrän kiinnostus kohdistuu eritoten kouluihin ja niiden tukemiseen kestävyysasioissa. Kouluissa ympäristö- ja ilmastoasiat ovat Mykrän mukaan helposti päälle liimattuja, eikä niiden laajuutta osata ajatella.

– Ekologinen kestävyys on kietoutunut yhteen kaikkien oppiaineiden kanssa, jolloin sen pitäisi tulla näkyväksi kaikkialla, Mykrä sanoo.

Kunkin oppiaineen kohdalla olisi tärkeää tarkastella sen linkkejä ekologiseen kestävyyteen sekä sitä, miten ilmasto- ja ympäristöasiat voitaisiin kytkeä ja sitoa oppiaineen tavoitteisiin yhä vahvemmin. Haasteena on myös toimijoiden ja toimien hajanaisuus.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatus jää kouluissa liian usein yksittäisten ympäristövastaavien tehtäväksi. Mykrän mukaan tarvitaan enemmän keskustelua ja toimia osallisuuden vahvistamiseksi, jotta ekologinen kestävyys integroituisi osaksi kokonaisen yhteisön toimintakulttuuria.

Resursseja kestävyystavoitteiden toteuttamiseen

Tutkimuksen näkökulmasta kestävyysosaamisen vahvistamiseksi tarvitaan koordinaatiota. Mykrä pitää tärkeänä, että valtakunnalliselle kouluhallinnolle kohdennettaisiin tätä varten resursseja. Oppimisella on tärkeä rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, ja kestävyysmurroksessa tarvitaan koulutuksen ohjausta ja tukea.

Yksi ehdotus koordinaation järjestämiseksi on valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, jonka esitystä myös FEE Suomi on ollut laatimassa yhdessä muiden ympäristö- ja opetusalan järjestöjen kanssa. Ohjelman esikuvana on ollut Liikkuva koulu -ohjelma. Kestävä koulu -ohjelman tavoitteena on nostaa ympäristö- ja kestävyysosaamisen ymmärrys ja edistäminen keskiöön kouluissa sekä vahvistaa oppijoiden ja yhteisön valmiuksia ja osallisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen – arvoina, tietoina, taitoina ja toimintatapoina.

Mykrä toivoo, että ekologisen kestävyyden edistäminen ja koulutuksen kehittäminen otetaan prioriteetiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä Opetushallituksessa. Tämä edellyttäisi Kestävä koulu -ohjelman kirjaamista hallitusohjelmaan, jotta ohjelman toteutukselle ja rahoitukselle tarjoutuisi poliittinen tuki.

Koordinaatiota, volyymia ja vaikuttavuutta Kestävä koulu -ohjelmasta

Kestävä koulu -ohjelma lisäisi paitsi koordinaatiota myös ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen volyymia ja vaikuttavuutta. Valtionhallinnon tasolta toteutuva koordinaatio antaisi mandaatin ekologisen kestävyyden edistämiselle kasvatuksen ja koulutuksen instituutioissa.

Kestävä koulu -ohjelman lisäksi tarvitaan poliittista tukea, rahoitusta ja rakenteita eri koulutusasteilla, opettajien koulutuksessa sekä opetussuunnitelmatyössä.

– Kestävyysosaamisen tulisi olla tavoitteena läpileikkaavasti kaikilla koulutuksen ja hallinnon asteilla, Mykrä toteaa.

Niina Mykrä mainitsee luontoyhteyden vahvistamisen merkityksen kasvatuksen ja koulutuksen keinoin:

– Mitä rakastat, sitä haluat suojella.

Lisätietoa julkaisuista ja tutkimushankkeista:

Luonnon monimuotoisuus ja talous – Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta

Täsmäratkaisuja kestävään tulevaisuuteen

ECF4CLIM-hanke

VISIOS-hanke

---