Ympäristökasvatuksen käsitteet opetussuunnitelmassa

niina-opsKäsitteet.png1-2021

Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.


Ympäristökasvatus-sanaa ei opetussuunnitelmasta löydy. Sen sijaan opetussuunnitelmassa puhutaan kestävästä kehityksestä, kestävästä elämäntavasta ja kestävästä tulevaisuudesta. Lisäksi opetussuunnitelma esittelee aiempiin opetussuunnitelmiin verrattuna uuden käsitteen, ekososiaalinen sivistys.

Nämä käsitteet on mainittu opetussuunnitelmassa yhteensä 144 kertaa. Se tarkoittaa, että ympäristökysymyksiä on käsitelty näiden käsitteiden avulla opetussuunnitelmassa keskimäärin joka kuudennella sivulla. Kestävyyden peruskäsitteet esiintyvät kahdessa kolmasosassa yläkoulun ja liki puolessa alakoulun oppiainekuvauksista. Tämän perusteella kestävyyskysymykset ovat esillä opetussuunnitelmassa varsin kattavasti.

Käsitteitä kestävä kehitys, kestävä elämäntapa ja kestävä tulevaisuus käytetään kaikkia yhtä paljon. Itse asiassa näiden käsitteiden käyttö on epäyhtenäistä, ja niillä näytetään tarkoittavan samaa asiaa. Paikoitellen useita käsitteistä on käytetty yhden kappaleen sisällä, paikoitellen taas on valittu käyttöön vain yksi neljästä peruskäsitteestä. Sen sijaan paljon esiin nostettu ekososiaalinen sivistys mainitaan opetussuunnitelmassa vain viisi kertaa.

Mitä merkitystä käsitteillä sitten on käytännön työn kannalta? Kun ympäristökasvatuksen tavoitteet kaikkinensa ovat suurelle määrälle opettajia epäselviä, käsitteiden epäselvyys ei helpota sisältöjen saamista opetukseen. Kestävyyden peruskäsitteitä ei ole määritelty kunnolla opetussuunnitelmassa. Opettajille varmasti tutuinta ympäristökasvatus-käsitettä ei mainita ollenkaan.

Ensimmäinen haaste on tunnistaa kestävän kehityksen, elämäntavan ja tulevaisuuden sisällöt ympäristökasvatukseksi. Opetussuunnitelmatekstissä sosiaalinen kestävyys painottuu ekologista kestävyyttä huomattavasti enemmän. On vaara, että ympäristökasvatus – ja varsinkin sen ymmärtäminen laajasti kaikkien oppiaineiden tehtäväksi kunkin aineen omista lähtökohdista – jää opettajien oman oivalluksen varaan.


Teksti ja kuva: Niina Mykrä

Kirjoittaja odotteli tätä juttua kirjoittaessaan esitarkastajan lausuntoa väitöskirjastaan, jonka yhdessä osassa analysoidaan ekologista kestävyyttä perusopetuksen opetussuunnitelmassa.


Julkaistu 2.2.2021

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3