Yyterin sannat – ainutlaatuisen dyyniluonnon suojelua
Teksti ja kuva: Riitta Salasto
– Yyteri on monille tuttu paikka uimarantana ja virkistyskohteena. Se on kuitenkin myös paljon muuta – koti tai ruokailupaikka monelle mielenkiintoiselle eliölajille. Haluamme näyttelyssä nostaa esille Yyterin ainutlaatuisuutta etenkin luonnon kannalta, kertoo amanuenssi Heidi Laine Luontotalo Arkista.
Ainutlaatuinen Yyteri -näyttely on esillä Luontotalo Arkissa, Porissa 29.9.2024 asti.
Tärkeä laji: rantavehnä
Näyttelyssä voi kokea autenttista Yyteri-tunnelmaa liikkuvan kuvan ja äänen muodossa. Valokuvien ja eliönäytteiden avulla esitellään dyyniympäristön monipuolista lajistoa.
Rakentamisessa on käytetty Yyterin hiekkaa, ja mukana on myös alkuperäistä tuuliaitaa. Toimintaosiossa pienet näyttelykävijät saavat etsiä hiekan seasta rannalle kuuluvia ja kuulumattomia asioita.
Vitriinissä on esillä Yyterin tärkein kasvilaji, rantavehnä. Sen juuret saattavat ulottua seitsemänkin metrin syvyyteen.
Yyterin upeita rantadyynejä ei olisi, jos rantavehnät eivät sitoisi tuulen kuljettamaa hiekkaa. Vaurioituneille dyyneille palautetaan rantavehnää istuttamalla, ja dyynien rakennetta tuetaan tuuliaidoilla. Porissa järjestetään joka syksy koululaisille ympäristökasvatusviikko, ja seitsemäsluokkalaiset ovat osallistuneet rantavehnän istuttamiseen.
Yyterin upeat dyynit ovat syntyneet viimeisimmän jääkauden jälkeen ja maankohoamisen myötä. Rantavehnän juuret sitovat tuulen kuljettamaa hiekkaa. Kuva: Mika Haavisto / Mediaplane.
Erittäin uhanalaista dyyniluontoa suojellaan
Lajiston esittelyn ja maisematunnelmoinnin lisäksi Ainutlaatuinen Yyteri -näyttely nostaa esiin dyyniluonnon haavoittuvaisen puolen. Yyterin sannoilla esiintyy viisi luontodirektiivin mukaista dyyniluontotyyppiä, jotka yhdessä muodostavat erittäin uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän: Itämeren dyynisarjat.
Dyynit ovat syntyneet lähes 10 000 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jälkeen. Niiden muodostumiseen on vaikuttanut myös maankohoaminen, mikä on nykyisin Porin korkeudella noin kuusi millimetriä vuodessa.
Uhkia ovat muun muassa liian voimakas virkistyskäyttö, mikä kuluttaa dyynejä. Muita uhkaavia tekijöitä ovat esimerkiksi rehevöityminen ja rannan umpeenkasvu.
– On todella hienoa, että arvokas dyyniympäristö on saatu suojeltua ja säilytettyä näinkin hyvin. Sen turvaaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa huolenpitoa ja ennallistamistoimenpiteitä myös tulevaisuudessa. Dyynikasvillisuus kestää rankkoja kasvuoloja, kuten tuulta, lentävää hiekkaa ja suolapärskeitä, mutta se on herkkää tallaamiselle, Heidi Laine kertoo.
Yyterin uimaranta ja dyynialue on rauhoitettu, ja siellä toteutetaan Natura 2000 -alueen suojelutavoitteita. Suojelulla turvataan alueen luontotyyppien sekä niillä elävien eläin- ja kasvilajien säilyminen.
Hiihtolomalaiset Olivia ja Noel etsivät Yyterin hiekkaan piilotettuja esineitä Luontotalo Arkissa. Hiekasta saattaa löytyä simpukoita ja jotain luontoon kuulumatontakin. Kuva: Riitta Salasto.
Kun pysyt retkeilyreiteillä, säästät dyyniluontoa
Visit Pori oli mukana tammikuun matkamessuilla. Kärkikohde Yyterissä valmistuu kesällä uusi arkkitehtonisesti upea inforakennus, joka toimii vierailijoiden porttina Yyterin alueelle. Rakennukseen on suunnitteilla Selkämeren kansallispuistoa ja Yyterin luontoa esitteleviä näyttelyelementtejä.
Yyterin Natura-suojellut dyynit luovat ainutlaatuista tunnelmaa, joista ehkä parhaimpia ovat luontoretket. Seikkailupuistokin löytyy. Matkailussa on dyynien selviytymisestä pidettävä hyvää huolta. Dyyneillä ei voi missä tahansa kävellä tai pyöräillä, ja Yyterissä onkin luotu valmiita reittejä, joita seuraamalla tietää olevansa oikealla polulla.
Yyteristä löytyy dyynien lisäksi muitakin retkeilyreittejä: eri metsätyyppejä, suota ja luontolavoja avarien maisemien aitiopaikoilla. Reiteillä on esteetöntä taivalta, patikkapolkua ja pyöräilybaanaa yli 30 kilometrin verran. Linturanta pitkospuineen on Suomen parhaita paikkoja havainnoida kahlaajalintuja sekä lintujen kevät- ja syysmuuttoa.
Ennallistamisessa käytetään tuuliaitoja. Aidat on rakennettu työllistämistyönä. Kuva näyttelystä: Riitta Salasto.
Blue Flag -vastuullisuussertifikaatti
– Yyteri on ensimmäinen uimarantakategorian kohde, jolle on myönnetty kansainvälinen vastuullisuussertifikaatti Blue Flag. BF on yksi maailman tunnetuimmista ympäristösertifikaateista rantojen, vierassatamien ja vastuullisen veneilymatkailun toimijoille. Ohjelmalla edistetään kestävää kehitystä neljällä osa-alueella: vedenlaatu, ympäristöhallinto, ympäristökasvatus ja turvallisuus.
– Luonnon monimuotoisuus ja sen virkistyskäyttö eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jotta noin 250 000 vuosittaista kävijää voisivat nauttia alueesta jatkossakin, kaikki Yyterin kehittäminen tehdään luonto edellä, kertoo erityisasiantuntija Tove Vesterbacka Porin kaupungilta.
– Valtaosa Yyteriin vierailuista sijoittuu kesäkaudelle. Meillä on kuitenkin tavoitteena kasvattaa myös kesän ulkopuolisten vierailijoiden määrää, sillä Yyteri on upea paikka ympäri vuoden!
– Talvella siellä voi lumitilanteen salliessa pulkkailla ja hiihtää, tai ”vain” nauttia puhtaasta luonnosta ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta. Kilometrien pituinen uimaranta on aurinkoisena syyspäivänä jopa vaikuttavampi kokemus kuin helteisenä kesäpäivänä. Pelkästään alueella oleskelu, ilman sen enempää tekemistä, on itsessään meditatiivinen kokemus, Vesterbacka kuvailee.
Voimme olla ylpeitä Yyterin kehittämisestä, jota myös Luontotalo Arkin näyttely tuo hyvin esille. Taustalla on tärkeitä kansainvälisiä tavoitteita, muun muassa Euroopan unionin biodiversiteettistrategian toteutus – Luonto takaisin osaksi elämäämme.
”Pelkästään alueella oleskelu, ilman sen enempää tekemistä, on itsessään meditatiivinen kokemus”, Tove Vesterbacka kuvailee Yyteri-kokemusta eri vuodenaikoina.
Ainutlaatuinen Yyteri -näyttely on esillä Luontotalo Arkissa, Porissa 29.9.2024 asti. Näyttelyn pääarkkitehti on amanuenssi Heidi Laine yhdessä näyttelytiiminsä kanssa, johon kuuluivat museomestari Jari Vesterberg, intendentti Timo Nordlund ja museoassistentti Martti Koski.
Heidi Laine esittelee tyllistä kertovaa näyttelyosiota. Kuva: Riitta Salasto; tyllin on kuvannut näyttelyyn Jan Wessberg.
Artikkelin kirjoittaja Riitta Salasto on Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen omistaman Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.