Ympäristökasvatus-lehti 1/2021

PÄÄKIRJOITUS

Kohti uutta normaalia ja maailmasuhdetta

Emma Kurenlahti

Uusi vuosi on alkanut epävarmoissa, mutta toiveikkaissa merkeissä. Koronarokotteen ansiosta valoa on alkanut näkyä tunnelin päässä ja paluu ”normaaliin” elämään siintää jo horisontissa. Tosin kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu ja tapahtuuko täysin ollenkaan. On myös kysyttävä, toivommeko edes paluuta vanhaan normaaliin.

Lue koko pääkirjoitus →

Seikkailukasvatus nuorten luontoyhteyden rakentajana

Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.

Vihreä lippu -materiaali auttoi alkuun ilmastonmuutosteeman käsittelyssä

Lempääläisessä päiväkoti Vilmassa Vihreä lippu on nostettu salkoon jo useana vuonna. Vuosien saatossa ohjelman tavat ja toiminta ovat tulleet luontevaksi osaksi päiväkodin arkea. Keväällä 2020 saatiin päätökseen ilmastonmuutosteemainen projekti. Vihreän lipun tarjoama materiaali antoi hyvän pohjan teeman käsittelyyn pienten lasten kanssa.

Pienet muutokset omassa toiminnassa ovat suuria muutoksia yhteiskunnassa

Kysyntä ulkona oppimiselle ja luontokasvatukselle vahvistuu, ja sen myötä luonto- ja ympäristökoulupalveluja tarjoavien LYKE-verkosto laajenee jatkuvasti. Tällä kertaa esittelyssä on aktiivisesti verkoston toimintaan mukaan hypännyt Juha Rantanen. Hän on Jämi Sportsin yrittäjä ja sen puitteissa toimivan Juhan liikkuva luontokoulu Karhun perustaja Jämijärveltä. Hän esittelee itsensä nelikymppiseksi ympäristökasvatukseen hurahtaneeksi liikunta-alan ammattilaiseksi, joka on tasapainoillut opetustyön ja yrittäjyyden välimaastossa jo 13 vuotta.

Ainedidaktiikka kohtaa ympäristökasvatuksen

Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.

Uusia julkaisuja tunteista ja ympäristökasvatuksesta

Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.

Ympäristökasvatuksen käsitteet opetussuunnitelmassa

Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.

Biokulttuurinen maisemasuhde luontoa ja sukupolvia yhdistämässä

Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.

Ennen opittiin mummoilta, niin tänäkin päivänä

Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten kehitykselle. Aina ei mummon tarvitse asua lähelläkään, esimerkki mummon ja vaarin toiminnasta omalla työuralla ja harrastuksista siirtyy kyllä. Arvot ja asenteet kantavat. Tätä on tutkittu muun muassa Lastensuojelun keskusliitossa. – Kun isiä kannustetaan osallistumaan, sama vaikutus valuu myös isoisille jossain vaiheessa, kertoo tutkija Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Väestöliitosta.

Kulttuuri- ja katsomusdialogilla vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa – miten tämä liittyy minuun ja mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat? Ensi alkuun pintaan nousee hiukan hämmentynyt tunne, mutta kun pääsen kärryille, olen innoissani. Tämähän on tärkeää, jos todella haluamme saada ympäristötoimintaan mukaan ihan kaikki.

Orivedellä käynnissä ympäristökasvatuksen kehittämisbuusti

Orivedellä on otettu monia merkittäviä askelia ympäristökasvatuksen saralla. Koulujen kansainvälisyyshankkeilla on ollut keskeinen rooli kehittämistyössä: Oriveden jokaisella alakoululla, yläkoululla ja lukiolla on tällä hetkellä käynnissä yksi tai useampi Euroopan unionin rahoittama Erasmus+ -hanke. Usean hankkeen teemana on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Tervetuloa uuden ympäristökasvatuskirjan maailmaan

Ympäristökasvatus – Kestävän tulevaisuuden käsikirjassa avataan uusia oivalluksia, iloja ja vakaviakin paikkoja ympäristökasvatuksen kentässä sekä tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja vaikuttamista yhteiskunnassa. Mukana ovat myös peruskäsitteet. Millaista uutta tietoa ympäristöstä tarvitaan, jotta ympäristökasvatusta ja ekotekoja voidaan toteuttaa monipuolisesti? Kirjan tekijät Hannele Cantell, Essi Aarnio-Linnanvuori ja Sirpa Tani ovat alan kokeneita tutkijoita ja toimijoita.

Mielipide: Koulut ovat tärkeässä roolissa, kun taistellaan meriemme uhkia vastaan

Meri on paras puskurimme ilmastonmuutosta vastaan ja kalastus tuottaa kuudenneksen kaikesta kuluttamastamme eläinproteiinista. Samanaikaisesti maailman meret eivät ole koskaan olleet näin suuren paineen alla. Suomalaisilla opettajilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä aikamme suuren kohtalonkysymyksen ratkaisemisessa.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3