Ympäristökasvatus-verkkolehti
Tervetuloa lukemaan Ympäristökasvatus-verkkolehteä
Lehdessä julkaistaan tutkijoiden, opettajien, järjestötoimijoiden ja muiden ympäristökasvatuksesta kiinnostuneiden kirjoittamia juttuja ympäristökasvatuksesta Suomessa ja maailmalla. Ympäristökasvatus-verkkolehti täydentyy vuoden mittaan sitä mukaa kuin juttuja kirjoitetaan. Haluatko avustaa lehteä?
Kasvun vuosi – vuodenaikojen ja oman mielen havainnointia
Kasvun vuosi – Luonnon ja oman elämän havaintokirja on kuin päiväkirja tai oman mielen kalenteri, mutta ilman kiirettä ja aikataulutusta, vuodenaikojen mukaan lempeästi soljuva. Kirjassa on satoja käsin piirrettyjä luontokuvituksia sekä harjoitteita ja pohdintatehtäviä, joiden matkassa lukija voi syventää luontosuhdettaan. Marjo Pakkanen esittelee teoksen ja haastattelee sen tekijöitä, kirjailija Maaretta Tukiaista ja kuvittaja Markus Freytä.
Hyvärilässä edistetään monimuotoisuutta ja kestävämpää tulevaisuutta yhdessä nuorten kanssa
Hyvärilässä luonto ei ole pelkkä puheenaihe, vaan tekemisen keskiössä. Jokainen projekti ja tapahtuma avaa mahdollisuuksia oppia ja vaikuttaa. Olipa kyseessä viikatteen heilutus niityllä, taideteoksen luominen tai uuden oppiminen vesistön äärellä, osallistujat saavat paitsi tietoa myös merkityksellisiä kokemuksia. Ekaterina Sysoeva esittelee Hyvärilän menetelmiä, joilla osallistetaan nuoria ympäristönsuojeluun.
Vinkkejä opetukseen museotyön näkökulmasta
Ihmiset kohtelevat hyvin sellaista ympäristöä, jolla on heille merkitystä. Mikäli oppija kokee omakohtaisesti kulttuuriympäristön tärkeyden, hän saattaa ymmärtää sen suojelemisen merkityksen. Kirsi Hännisen artikkeli sisältää museotyön oivalluksia ja harjoitteita, joiden avulla voidaan tutkia omia arvoja.
Kestävä tulevaisuus edellyttää tulevaisuusvallan laajentamista
Ympäristökasvattajilla on erinomainen mahdollisuus laajentaa tulevaisuusvaltaa luomalla lapsille ja nuorille edellytyksiä tulevaisuusajatteluun ja innostamalla heitä mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Sitran asiantuntija Lilli Poussa vinkkaa, millä tavoin tulevaisuutta voisi pohtia lasten ja nuorten kanssa.
Innostetaan nuoret vaikuttamaan
Suomalaiset nuoret eivät tutkimusten mukaan koe saavansa riittävästi tukea vaikuttamistaitojen opetteluun. Heidän yhteiskunnallinen tietämyksensä on korkeatasoista, mutta osallistumishalukkuus ja luottamus omiin kykyihin yhteiskunnallisina toimijoina on laimeaa. Vaikuttamistaitojen harjoitteluun on siis kiinnitettävä huomiota. Pinja Sipari esittelee materiaaleja vaikuttamiskasvatuksen avuksi.
Pohjoistuulen metsän upeat kuvat tietokirjana ja näyttelynä
Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon taiteellinen ja tutkimuksellinen työ metsäaiheiden parissa huipentuu Suomea kiertävässä näyttelyssä. Pohjoistuulen metsä -näyttely on esillä Pohjanmaan museossa, Vaasassa huhtikuulle asti. Sen jälkeen näyttely siirtyy Luomukseen, Helsinkiin. Samalla Pohjoistuulen metsä on päätösteos taiteilijoiden trilogialle. Heidän tavoitteensa on, että ihmiset ymmärtäisivät laajemmin metsäkysymyksen, joka koskettaa paitsi ihmistä myös kaikkia noin viittätuhatta lajia luonnontilaisissa metsissä.
Kestävyyskasvatuksen tehtävä on tehdä mahdottomasta mahdollista
Kestävästä kehityksestä on niin monta erilaista tulkintaa, että yleisellä tasolla, hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista on ollut pitkään helppo hyväksyä ajatus sen tavoittelemisesta. Edistetään kaikkea hyvää samaan aikaan ilman, että talous kärsii! Kaikki tykkäävät. – – Haasteista huolimatta kestävyyskasvatukseen kannattaa tarttua innolla. Tämä on työtä, jolla on tarkoitus, kirjoittaa Essi Aarnio-Linnanvuori.
Keksimällä kohti kestävää tulevaisuutta
Keksiminen ja luovuus ovat kestävyysosaamista. On olennaista kehittää uutta, koska toimintamme ei ole kestävää. On myös osattava elää epävarmuudessa, koska emme tiedä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Näitä osaamisalueita voi harjoittaa innovoimalla. Hanna Seimola rohkaisee artikkelissaan harjoittamaan arjessa luovaa innovointia.
Eduskuntatalolta kaikki alkoi ja jatkuu yhä – Ilmastoisovanhemmat
Viisi vuotta sitten Eduskuntatalon portaille kokoontui lastenlastensa tulevaisuudesta ja planeetan tilasta huolestuneiden isovanhempien ryhmä. He luovuttivat eduskuntaryhmille vetoomuksen pikaisten ilmastotoimien puolesta. Siitä saakka Ilmastoisovanhemmat ovat kokoontuneet Eduskuntatalon portaille perjantaiaamuisin. Orpon hallituksen puutteelliset ilmastotoimet vietiin elokuussa oikeuteen yhdessä muiden järjestöjen kanssa. ”Kun on mukana Ilmastoisovanhempien tilaisuuksissa, saa uutta voimaa”, toteaa yksi ilmastomummo.
Älä osta ultrapikamuotia
Älä osta mitään -kampanjassa keskitytään tänä vuonna erityisesti tekstiiliteollisuuden nurjiin puoliin. ”Ultrapika on uhka kiertotaloudelle, tietoturvalle, tuoteturvallisuudelle, kehonkuvalle, laaduntajulle, kuluttajan hintakäsitykselle ja omalle taloudelle. Siksi tarvitsemme keinoja ja tietoa sen välttelemiseen ja käsittelemiseen”, sanoo kampanjassa mukana oleva vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy. Tästä jutusta voit poimia tärpit ja vinkit opetukseen sekä lukea, millaiset aineettomat lahjat olisivat mieluisia alakouluikäisten Miljan, Iisan, Wilhon ja Aurin mielestä.
Vihreä lippu – 25 vuotta osallistavaa kestävyystoimintaa
Vihreä lippu -ohjelma vahvistaa ympäristö- ja kestävyysosaamista kasvatusalalla ympäri Suomea. Ohjelma on jo 25 vuoden ajan antanut lapsille ja nuorille eväitä kestävän elämäntavan ja tulevaisuuden rakentamiseen eri teemojen näkökulmasta. Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus, Päiväkoti Neulanen ja Marjalan koulu kertovat omista Vihreä lippu -projekteistaan.
Rakkaat eläimet, joita syömme
Benjamin Pitkänen ja Pavel Tahkovuori käsittelevät uutuuskirjassaan suomalaisen eläintuotannon vakavimpia ongelmia ja nostavat esille kysymyksiä, joista ei haluta puhua ruokapöydässä. He painottavat, että muutosta eläinten asemaan ei saada yksipuolisella sormella osoittelulla tai huutelulla. Rakkaat eläimet, joita syömme -teos kutsuu vastakkainasettelun sijaan vuoropuheluun.
Nuoret aikuiset pohtivat kestävyysosaamista
Mitä nuoret aikuiset ajattelevat kestävyysosaamisesta ja kestävästä elämäntavasta? Onko ympäristöä säästävä elämäntapa heidän mielestään vaikeaa? Entä mitä heillä on sanottavanaan päättäjille? Merja Forsman kysyi tätä Luontoliitossa toimivilta aktiiveilta, Wiivi Nortuselta, Kalle Hyttiseltä ja Lotta Ojajärveltä.
Mitä on kestävyysosaaminen?
Meidän pitäisi osata muuttaa ihmiskunnan suunta kohti kestävämpää yhteiseloa muun luonnon kanssa. Tarvitsemme tätä varten päätä ja tietoa, käsiä ja taitoa sekä sydäntä ja asennetta. Näitä taitoja yhdessä voidaan kutsua kestävyysosaamiseksi. Euroopan komissio on julkaissut opettajien ja koulutuksen suunnittelun avuksi kestävyysosaamista kuvaavan GreenComp-viitekehyksen. Lue Niina Mykrän ja Anna Lehtosen tärkeä avausartikkeli.
GEO-oppimisympäristö yhdistävänä tekijänä
Alussa oli vuoristo, sitten suomaa – ja lopulta GEO-oppimisympäristö. Pohjois-Satakunnan GEO-oppimisympäristö tarjoaa luontokokemuksia ja monipuolisen oppimiskeskuksen ympäristökasvatukseen, myös valtakunnallisesti. Nyt oppimisympäristö on saanut tuoreen ympäristökasvatussuunnitelman, ja erilaisia työpajoja on testattu kohderyhmien kanssa. Maastoon on myös sijoitettu taidetta. Esimerkiksi Anni-Maaria Leppäsen ja Sade Marilan Silmä-teos kannustaa havainnoimaan maisemaa Vaarinnevankeitaalla.
Jäinen meri oppimisympäristönä
Unescon Baltic Sea Projectin leiri keräsi yhteen miltei 90 osallistujaa Suomesta, Saksasta ja Virosta. Leiri järjestettiin Hailuodon häikäisevissä maisemissa. Leirin ohjelma koostui ympäristöaiheisista työpajoista ja yhteisestä ajanvietosta. Kellon koulun oppilaat kirjoittivat jutun leirikokemuksistaan.
Nokialla suunnitellaan kaupungin kuudetta ympäristökasvatusviikkoa
Nokian kaupungin ympäristökasvatusviikon suunnittelu on täydessä vauhdissa. Tarkoituksena on korostaa opetussuunnitelman ympäristöteemoja ja tarjota kouluille erilaisia tapoja näiden kokonaisuuksien toteuttamiseen. Vuosittaisen viikon teemaksi on tällä kertaa valittu ilmasto. Syyskuussa järjestettävän teemaviikon kohderyhmänä ovat kaikki lapset ja nuoret varhaiskasvatuksesta toisen asteen opiskelijoihin.
Meidän paikat – ympäristökasvatuskokeilu paikkojen merkityksistä
Miksi tietty paikka on mielestämme upea, ja toinen taas ei niinkään? Taidetehdas Wärjäämön kehitysvammaiset asiakkaat pohtivat merkityksellisiä paikkoja opiskelijoiden ympäristökasvatuskokeilussa. Tuloksena syntyi tärkeää pohdintaa ja vaikuttava taidenäyttely, joka toi yhteen taiteilijoita ja heidän läheisiään sekä yliopiston väkeä.
Monilajisen vuorovaikutuksen kasvatuskokeilu
Henkisemmän luontosuhteen kehittäminen ympäristökasvatuksessa on jäänyt tietopohjaisen ympäristökasvatuksen varjoon, minkä vuoksi sen roolia tulisi vakiinnuttaa ympäristökasvatuksessa. Monilajinen vuorovaikutus, elämää vaalivat uudet näkemisen tavat ja yksilöiden luontokokemukset vahvistavat luontosuhdetta ja avaavat kauneuden näkemiselle maailmassa. Tampereella järjestetyssä luontosuhdetyöpajassa tutkittiin elämää vaalivaa monilajista vuorovaikutusta. Kasvatuskokeilu kuljetti pirkanmaalaiset opettajat metsänpeittoon.
Yhtä juhlaa -hankkeessa kulutusjuhlat muutetaan kestäväksi juhlimiskulttuuriksi
Varhaiskasvatuksen toimintavuotta rytmittävät erilaiset juhlat ja teemapäivät. Monet näistä juhlista ovat saaneet varsin kaupallisia piirteitä. Juhlimisen keskittyminen kuluttamisen ympärille ei ole ekologisesti kestävää, ja se asettaa lapset varhaiskasvatuksessa eriarvoiseen asemaan. Yhtä juhlaa -hankkeessa kiinnitetäänkin ekologisen kestävyyden lisäksi huomiota sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Väljyyttä ajatteluun ja elämään
Jos joudun jatkuvasti jonglööraamaan pitääkseni kaikki pallot ilmassa, pienikin muutos voi aiheuttaa dominoefektin, jossa kaikki pallot tippuvat maahan vuoron perään. Muutamien pullonkaulojen tunnistaminen voi avata kauaskantoisia mahdollisuuksia. Vapautuva kognitiivinen kaista voi kohentaa itsetuntoa, itsekontrollia ja unen laatua sekä tuoda ajatteluun uudenlaista selkeyttä.
Tyttöjen osallisuutta kestävästi harrastusten maailmassa
Kysyin nuorilta, mitä he haluaisivat tehdä työpajatoiminnassa Malminkartanon harrastushallilla. Nuoret toivoivat nimettyjen hallipaitojen painamista. Niinpä opetin heille kankaanpainantaa osana ympäristökasvatusopintojani. Monikulttuurisessa tyttöjen lentisryhmässä höntsäillään ottamatta liikoja paineita. 13-vuotiaan Ahlamin ja 16-vuotiaan Ikramin mielestä lentisillat ovatkin viikon kohokohtia.
Lesson Study -menetelmästä tukea ympäristökasvatukseen
Lesson Study on Japanissa ja Kiinassa pitkään käytetty opettajien oman työn tutkimisen menetelmä. Ydinasiana Lesson Studyssa on, että kaikki siihen osallistuvat opettajat ovat osana ryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä opetuksen kehittämiseksi. Suvi Mustonen, Rasmus Taavila ja Elsa Häkkinen kertovat artikkelissaan Lesson Study -oppitunnista, jonka he pitivät Jyväskylän Normaalikoulun kolmasluokkalaisille.
Yyterin sannat – ainutlaatuisen dyyniluonnon suojelua
Yyteri on monille tuttu paikka etenkin uimarantana ja virkistyskohteena. Se on kuitenkin paljon muutakin – koti tai ruokailupaikka mielenkiintoisille eliölajeille. Dyynit ovat syntyneet lähes 10 000 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jälkeen ja maankohoamisen myötä. Uusi ainutlaatuinen Yyteri -näyttely kertoo dyyniluonnon haavoittuvuudesta ja avaa matkailijoiden mieliä suojelun tärkeydelle. Dyyniluontoa suojellaan ja ennallistetaan, ja koululaiset ovat osallistuneet rantavehnän istuttamiseen.
Kansainvälinen nuorten joukko ennnallistaa Örön linnakesaarta
Örön saarella pidetään huhtikuussa kansainvälinen ennallistamisleiri, johon osallistuu nuoria ja nuorten parissa työskenteleviä muun muassa Suomesta, Slovakiasta, Alankomaista ja Kreikasta. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvan saaren korvaamattoman arvokkaissa paahdeympäristöissä esiintyy useita harvinaisia kasveja ja hyönteisiä. Tavoitteena on, että ympäristökasvatuksen menetelmin parannetaan tietämystä luonnon ennallistamisesta ja sen merkityksestä kamppailussa luontokatoa ja ilmastokriisiä vastaan.
Niukkuus muuttaa ajattelua
Mitä ajattelullemme tapahtuu, kun koemme, että meillä on liian vähän jotakin? Entä miten niukkuus muovaa valintojamme ja käyttäytymistämme? Ennen kuin luet eteenpäin, pohdi, minkälainen niukkuus omaa elämääsi hallitsee.
Uusi ulkona opettamisen perusteos on ilmestynyt
Arja Kaasisen ja Ulla Myllyniemen toimittama Ulkona opettamisen käsikirja on kattava ja innostava opas kasvattajille ja ulkona opettamisesta kiinnostuneille. Teos sisältää käytännöllisiä vinkkejä ulkona opettamisen aloittamiseen sekä ilmiön taustalla vaikuttavaa historiaa, teoriaa, käsitteiden tarkastelua ja arviointia.
Talviset ilonaiheet
Haluan pysyä ilon ilmapiirissä aikuisenakin, eli minun tulee ruokkia iloani säännöllisesti. Mikä tuottaa minulle iloa? Huomaan, että samat asiat kuin noin kymmenvuotiaana. – – Tunnen lapsenomaista iloa talvisessa luonnossa. Lapsuuden talvesta muistan myös lohdullisen pimeyden, joka alkoi pihaamme ympäröivästä metsän rajasta. Oli ihana leikkiä pihamaalla pyöreän ulkolampun valossa.
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.