Ympäristökasvatus-verkkolehti
Tervetuloa lukemaan Ympäristökasvatus-verkkolehteä
Lehdessä julkaistaan tutkijoiden, opettajien, järjestötoimijoiden ja muiden ympäristökasvatuksesta kiinnostuneiden kirjoittamia juttuja ympäristökasvatuksesta Suomessa ja maailmalla. Ympäristökasvatus-verkkolehti täydentyy vuoden mittaan sitä mukaa kuin juttuja kirjoitetaan. Haluatko avustaa lehteä?
Erilaisia tietämisen tapoja ympäristökasvatukseen – esittelyssä Aina Brias Guinartin tuore väitöskirja
Ympäristökasvatuksessa pyritään usein keskittymään vain ekologisiin asioihin, vaikka kulttuuri ja luonto ovat suuressa määrin toisiinsa linkittyneitä. Ympäristökasvatuksella tulisi tavoitella sekä luonnon että kulttuurin monimuotoisuutta. Elämäntapoihin liittyvää, luontoa kunnioittavaa kulttuuria tulisi lisätä ympäristökasvatuksen sisältöihin. – Satu Jovero haastatteli Aina Brias Guinartia, joka on tutkinut ympäristökasvatusta Madagaskarilla ja Suomessa.
Parasta on, kun eläin katsoo kameraa kohti – Aarni, 17, kertoo harrastuksestaan
Rakkaus luontoon ja retkeilyyn sekä luontokuvat sosiaalisessa mediassa ovat inspiroineet seitsemäntoistavuotiaan Aarnin valokuvausharrastusta. Tässä jutussa hän esittelee upeimpia kuviaan sekä kertoo hetkistä ja elämyksistä, joita on kokenut kuvatessaan luontoa.
Roskasta tiedettä
Pienroskan havainnointiin on kehitetty uusi menetelmä, joka on helppo ottaa käyttöön jo alakouluikäisten lasten kanssa – myös koulussa. Partiolaiset tekevät kansalaishavaintoja vesien tilasta ja rantojen roskaisuudesta SPARKA-hankkeessa.
Saaristoelämyksen kehittämistä koululaisten kanssa
Pentalan saaressa ihmisen ja luonnon yhteiselolla on pitkä historia. Saaren ympärivuotinen asutus on alkanut viimeistään 1750-luvulla. Nyholmien kalastajasuku asui nykyisellä museoalueella 1850-luvulta alkaen. Nyt saarella toimii Saaristomuseo Pentala, joka järjestää eri-ikäisille vierailijoille elämyksellisiä saaristopäiviä.
Elä kokonaisena, oivalla valintojesi arvo
Elä kokonaisena, oivalla valintojesi arvo, kukoista aitona, upeana sinuna – näiden sanojen alkukirjaimista koostuu minulle tärkeä sana: ekovakaus. Suuri innoittajani on filosofia, joka perustuu ekofilosofi Henryk Skolimowskin kirjaan Ekojooga – Harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi. Haluan tuoda tätä filosofiaa ihmisten tietoisuuteen oman kokemukseni kautta.
Osallistavaa puistosuunnittelua Vaasassa
Valtakunnallisessa puistoja koskevassa kyselyssä Vaasan kaupunki sai parhaat arviot kaupungin asukkailta.
Liikennepuisto on yksi hyvä esimerkki kaupungin, asukkaiden ja yritysten välisestä yhteistyöstä.
Voiko kulttuurifestareita ja ympäristökasvatusta risteyttää?
Kulttuurifestareiden ohjelmat tarjoavat ihmisille iloa, paloa ja syyn osallistua tapahtumaan. Mutta voisivatko ne ympäristökasvatuksellisiin tulokulmiin risteytettyinä tarjota myös uusia oivalluksia ja löytöjä – jopa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja voimautumiseen?
Luontoliitto sai oman hoitosaaren: Getskärissä opitaan luonnossa luonnosta
Lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliitto on saanut tehtäväkseen suojella Getskärin saaren ainutlaatuista luontoa ja lisätä saaren avulla yleistä ympäristötietoutta. Saari on paikka, jossa opitaan luonnosta luonnon keskellä. Siellä tutustutaan monimuotoiseen luontoon, nähdään omin silmin luonnonsuojelun merkitys ja tehdään konkreettisia tekoja luonnon puolesta.
Metsämaja antaa työkaluja ympäristölukutaidon kehittämiseen
Pauliina Kainulaisen tuore kirja tarjoaa malleja mielen harjoituksiin, jotka palvelevat omaa kasvua ja kehittävät yhteisöllisyyttä. Teos vie retkelle suurten puiden siimekseen, ikiaikaisten kallioiden ja kirkasvetisten lampien äärelle. Luonto ja siellä tekeminen, vaikka mustikan poiminta, antaa hengitystilaa. Kirja puhuu mustikkamystiikasta.
Haamu-kouluvierailut antavat napakan paketin tietoa ja tarjoavat myös toiveikkuutta
Luontoliiton Haamu-hankkeessa (Haavoittuva monimuotoisuus – ilmastonmuutos ja luontokato) kehitetään nuorille suunnattua kasvatusmateriaalia ja uusi kouluvierailukonsepti ilmastonmuutoksen ja luontokadon välisestä suhteesta. Luontoliiton kouluyhteistyövastaava Sofia Kaipainen kertoo hankkeen taustasta ja tavoitteista.
Opettajat lähimetsässä – ”panta pään ympärillä hellitti”
Hyvinkäällä sijaitsevassa Puolimatkan koulussa järjestettiin opettajille tapahtuma metsässä. Neljänkymmenen opettajan joukossa oli useita, jotka eivät olleet käyneet koulun lähimetsässä eivätkä tunteneet sen polkuja.
Ympäristökasvatuskokeilussa eskarilaisille ulkona oppimista
Karhu, kettu, siili ja saukko olivat puistossa liikkeellä nälkäisinä… Leikkiessään ja erilaisia tehtäviä suorittaessaan tamperelaiset eskarilaiset oppivat uusia asioita eläimistä ja nauttivat samalla ulkona olemisesta.
Nuoret kaipaavat ratkaisukeskeisyyttä ilmastokasvatukseen
CCC-CATAPULT on eurooppalainen hanke, joka toteutetaan Tampereen lisäksi Iso-Britannian Bristolissa, Irlannin Galwayssa ja Italian Genovassa. Nuorten ilmastotoimijuutta tutkitaan erityisesti arvojen ja toiminnan välisen kuilun ja sen ylittämisen näkökulmasta. – Nuoret kaipaavat lisää tietoa ratkaisuista, eivät niinkään ongelmasta, kiteyttää Essi-Aarnio-Linnanvuori tutkimushankkeen yhden keskeisen tutkimustuloksen.
Ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen tarvitaan poliittinen tuki
Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Arjen käytännöissä ympäristö- ja kestävyyskasvatus ovat kuitenkin vielä paljolti lapsenkengissä. – Yksi konkreettisista ratkaisuista olisi valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, sanoo tutkijatohtori Niina Mykrä.
Ympäristökasvatus on välttämättömyys, ei luksusta
Luontokato ja ilmastonmuutos kiihtyvät, ja niin nuorten kuin aikuistenkin ahdistus kasvaa vääjäämättömältä vaikuttavan uhkan edessä. Suomesta kuitenkin puuttuu taho, joka voisi varmistaa ympäristökasvatuksen riittävän toteutumisen yhteiskunnassa ja eri koulutusasteilla. Tähän epäkohtaan vaaditaan nyt muutosta noin kahdenkymmenen järjestön ja toimijan voimin.
Eläimet jäävät piiloon, vaikka puhutaan ympäristöstä ja ilmastosta
”Entä jos uskaltaudummekin katsomaan luonnonsuojelijoina ja aktivisteina kokonaisten ympäristöjen ja eläinpopulaatioiden sijasta yksilöitä? Millaista ympäristökasvatusta silloin olisi tehtävä”, pohtii Tiina Ollila. Onko ilmasto- ja ympäristöliikkeessä on eläinoikeusaukko?
Kirjasto madaltaa turvallisesti aktivismin kynnystä
Kirjastoilla on koko olemassaolonsa ajan ollut tärkeä yhteiskunnallinen rooli demokratian, lukutaidon ja sananvapauden vahvistajana. Haastavina aikoina kirjastot voivat mahdollistaa turvallista ja tietoon pohjautuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Kirjastosta aktivistiksi -kampanjassa kannustetaan kaikkia osallistumaan ympäristötoimintaan.
Satavuotias museo juhlii yleisön kanssa mielenkiintoisin tapahtumin
Sata vuotta sitten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle. Juhlavuoden kunniaksi museo järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä eri-ikäisille vierailijoille. Yleisö pääsee myös ihailemaan uusia taideteoksia: Urho-karhua ja Hilma-huuhkajaa sekä koko seinän peittävää museoaulan kuvateosta.
Kirjastosta elämyksiä – Metsämuistipaja palvelutaloihin
Miltä kuulostaa sinitiaisen laulu? Mikä otus rapistelee käpykasassa? Miten nuotiokahvit keitetään oikeaoppisesti? Millaisia muistoja tulee mieleen lapsuuden metsäretkistä? Viikin kirjastossa luontoteema ja elämyksellisyys ovat näkyvästi esillä kirjaston sisustuksessa ja palveluissa. Kirjaston toiminta ei rajoitu vain kirjastorakennukseen, vaan sitä voi jalkauttaa myös laajemmalle, esimerkiksi palvelutaloihin.
Ympäristökasvatus lupausten kautta osaksi ammattilaisen identiteettiä
Kun puhumme ympäristökasvatuksesta, monelle tulee mieleen pienten lasten kasvattaminen ympäristömyönteisiksi. Mutta muistammeko, että ympäristökasvatuksen tulisi kulkea mukana koulutusasteelta toiseen siirtyessä? Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden taidot ovat jo nyt ja korostuneesti tulevaisuudessa osa jokaisen ammattitaitoa. Tämä artikkeli sisältää haasteen sinulle!
Aistien puutarha – ympäristökasvatuksen monitoimityökalu
Moniaistinen havainnointi vahvistaa oppimista, auttaa keskittymään ja luo myönteisiä tunnekokemuksia. Sitä voi käyttää opetuksen tukena laajasti opetettavasta aineesta riippumatta. Aistien puutarha on elävä materiaalipankki, josta voi poimia mieleisensä ainekset ja koota haluamansa opetuspaketin. Rakentamattomassa ympäristössä oleskelu vaikuttaa myös kehon hyvinvointiin.
Ihmiskunnan elintärkeä tehtävä: Lajikirjo on pelastettava
Lajikirjostamme lähes puolet on hyönteisiä, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä ravintoketjussa ja ekosysteemien toiminnassa. Suomesta on löydetty viime aikoina uusia hyönteislajeja. Samalla hyönteisiä joutuu kuitenkin uhanalaisten lajien Punaiseen Kirjaan. Maailman pitää olla luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Tärkeät sanat ovatkin: Pysäytä ja käännä suunta!
Leena Paasion nuortenromaani kertoo nuorista, mutta myös Itämerestä
Leena Paasion trillerimäisessä nuortenromaanissa Harmaja luode seitsemän lukiolaisnuoret tutkivat Itämerta ja purjehtivat kilpaa. Kasvukipujen keskellä aikuisista ei aina saa tukea, jota nuori kaipaisi. Onneksi on ystäviä.
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.