Ympäristökasvatus-verkkolehti
Tervetuloa lukemaan Ympäristökasvatus-verkkolehteä
Lehdessä julkaistaan juttuja ympäristökasvatuksesta ja kestävyysosaamisesta Suomessa ja maailmalla. Haluatko kirjoittaa lehteen?
Arja Kaasinen on vuoden ympäristökasvattaja
”On hyvä ymmärtää, että varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa oleva lapsi voi olla jo 10–20 vuoden päästä päättävässä asemassa oleva aikuinen. Jos hän on saanut tukevan pohjan ympäristöajattelulleen, hän voi sisällyttää tiedon, taidon, asenteet ja arvot omaan toimintaansa. Tässä kohtaa aikaikkuna ei siis olekaan kovin pitkä”, toteaa Vuoden ympäristökasvattajaksi valittu Arja Kaasinen. Haastattelussa hän rohkaisee ympäristökasvattajia uskomaan oman työnsä merkityksellisyyteen ja toimimaan yhä näkyvämmin ja kuuluvammin. ”Ympäristökasvatuksessa on tärkeää säilyttää innostus ja lapsenomainen uteliaisuus: mitä seuraavaksi voisimme tehdä?”
Luontokokemuksista tukea nuorten luontoyhteyteen
Myönteisten luontokokemusten on havaittu vahvistavan luontoyhteyttä ja ympäristövastuullisuutta. Teini-iässä kiinnostus luontoa kohtaan voi notkahtaa, mutta usein se palautuu aikuisiässä. Palautumisen kannalta tärkeitä ovat myönteiset luontokokemukset. Suomen Akatemian rahoittamassa NATUREWELL-hankkeessa tutkittiin, miten erilaisiin ulkoiluaktiviteetteihin osallistuminen vaikuttaa nuorten luontoyhteyteen, koettuun hyvinvointiin ja luonnosta saatavaan mikrobialtistukseen. ”Ehkä sai semmosen paremman ja raikkaamman olon, kun oli siel luonnossa ja ei ollu niin paljoo puhelimella”, kuvaili yhdeksäsluokkalainen kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen.
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja?
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja? Lyhyt vastaus on: Kyllä voi! Ympäristökasvatus tai kestävyyskasvatus on jokapäiväisiä valintoja. Se on hankintoja, ruokaa, liikkumista, ajatusten vaihtoa ja aktiivista toimintaa. Nuorisotyöntekijä on usein henkilö, joka on nuorten tukena arjessa, auttaa heitä ratkaisemaan elämän haasteita ja ohjaa heitä tekemään myönteisiä valintoja. Nuorten parissa työskentelevillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli.
Tapaustutkimus lukiosta: Ympäristökäyttäytymisen edistämistä ympäristöraadin kautta
Anssi Huoponen on tutkinut Vihreä lippu -lukion ympäristöraadin toimintaa sekä raadin jäsenten että lukion muiden opiskelijoiden näkökulmasta. Raati toimii nuorille väylänä, joka mahdollistaa heidän ympäristötoimintaansa ja vahvistaa tekojen merkityksellisyyttä. Yllättävää oli, että sosiaalisella yhteenkuuluvuudella on raadin jäsenille yhtä suuri merkitys kuin ympäristötoiminnalla.
”Luonnossa on helppo rauhoittua” – 17-vuotias Matias liikkuu lähiluonnossa villieläimiä kuvaten
”Aloitin luontokuvaamisen kolme vuotta sitten, kun löysin vanhempieni vanhan järkkärin kaapista. Sen kanssa lähdin sitten kävelyille ja otin kuvia vähän kaikesta”, kertoo 17-vuotias Matias Kivikko. Kiireinen lukiolainen arvostaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ja käy usein luontokävelyillä kuvaamassa. Hänen kuvistaan välittyy henkilökohtainen luontosuhde ja kiinnostus villieläimiä kohtaan.
Ilman tulevaisuutta ei ole ympäristökasvatusta
Ympäristökasvatukselle asetetut tavoitteet keskittyvät valtaosin tiedon lisäämiseen. Luontoa olisi kuitenkin käytettävä ihmisten pysäyttämiseen ja syvällisen tulevaisuusajattelun mahdollistamiseen. Viimeistään nyt olisi käyttöä tulevaisuusvalmennukselle ja hyville pelivälineille! Satu Jovero pohtii artikkelissaan, millaisia työvälineitä kestävän tulevaisuuden luomisen työkalupakkiin tarvitaan.
MAPPA 10 vuotta – syntymä ja elämä
Ympäristökasvatuksen työkalupakki MAPPA täytti kymmenen vuotta vuonna 2024. MAPPAn luomisessa ja kehittämisessä vahvasti mukana ollut Niina Mykrä kertoo sen menestystarinan: Miten idea syntyi, ja miten ideasta kehitettiin suosittu kasvatusalan materiaalipankki?
Kenttäkurssi Botswanassa haastoi ajattelua ja synnytti aitoja kohtaamisia
Kolmen korkeakoulun yhteinen kenttäkurssi Botswanassa opetti, että kestävyyshaasteet ovat samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Työskentely huipentui perinteisessä kgotla-tapaamisessa Kavimban kylän päällikön ja kylänvanhimpien kanssa. Tapaamisessa kyläläiset kertoivat perinteisestä luonnonvarojen käytöstä, ihmisten ja villieläinten välisistä konflikteista sekä muutoksista, joita ilmaston lämpeneminen on tuonut heidän elämäänsä. Viikkoa rytmittivät myös kaksi retkeä paikallisiin kansallispuistoihin. Tero Lämsä ja Henna Rouhiainen kertovat projektista, sen taustoista ja johtopäätöksistä.
Metsämielikuvien mosaiikkia
Heikki Willamon luontokuvanäyttely ”Metsän sylissä” on esillä Saarijärven museossa 27.4.2025 saakka. Museo on tuottanut näyttelyä täydentämään osion metsän monimuotoisuudesta, jossa on Willamon kuvia metsien elinympäristöistä sekä esimerkkejä lajistosta ja tehtäviä. Kirsi Hänninen kuvailee artikkelissaan niin Willamon kuin myös J. L. Runebergin tuotantoja, jotka nousevat syvällisistä luontokokemuksista.
Juha Nurminen Itämerta suojelemassa
Kai Ekholmin kirjoittama teos ”Juha Nurminen – Itämeren etuvartiossa” kertoo sukeltajasta, vedenalaisen luonnon valokuvaajasta, vaikuttajasta ja Itämeren suojelijasta. Hän perusti John Nurmisen säätiön vuonna 1992. Ympäristökasvatuksen kirjahylly -sarjan jutussa esitellään Ekholmin teosta ja Nurmisen elämäntyötä. Lue Juha Nurmisen merenpelastusohje pähkinänkuoressa!
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.