Ympäristökasvatus-verkkolehti
FEE Suomen julkaisema Ympäristökasvatus-verkkolehti tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kentältä. Lehdessä julkaistaan artikkeleita, haastatteluja ja käytännön esimerkkejä kestävän elämäntavan edistämisestä.
Alan ammattilaisille ja ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille suunnattu verkkolehti päivittyy uusilla, ajankohtaisilla sisällöillä ympäri vuoden.
Jenni Skaffari, Tampereen luontokoulu Korento: Ympäristökasvatus on sietämisen pedagogiikkaa
Tampereen luontokoulu Korennon toiminta perustuu kokemukselliseen, tutkivaan ja monialaiseen oppimiseen ainutlaatuisessa luonto-oppimisympäristössä. Toiminta tukee vahvasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteita, erityisesti osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Mitä on sietämisen pedagogiikka tai Tutki, toimi ja oivalla -malli? Jenni Skaffari kertoo luontokoulu Korennon toimintatavoista Marjo Pakkasen haastattelussa.
Suomen luonnolla on vielä mahdollisuus toipua – ympäristökasvatus voi vauhdittaa muutosta
Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt pitkään. Monet lajit ja elinympäristöt ovat ahdingossa. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton – tiedämme jo paljon siitä, mikä luontoa kuormittaa, ja ennen kaikkea siitä, mikä auttaa. Ympäristökasvatuksella on luontokadon pysäyttämisessä keskeinen rooli.
Priodiversity LIFE – luontokatoa pysäyttämässä
Suomen luonnon tila heikkenee, ja asiaan on puututtava. Valtakunnallinen Priodiversity LIFE -hanke on historiallinen ponnistus, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa.
Näin ennallistaminen ja luonnonhoito auttavat pysäyttämään luontokatoa
Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa suojelualueverkostot sekä ennallistaminen ja luonnonhoito ovat avainasemassa, sillä ne tarjoavat riittävän laajoja ja laadukkaita elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Myös yhteydet alueiden välillä ovat tärkeitä, jotta lajit voivat liikkua ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
Uusia työkaluja ympäristökasvatukseen
Tutustu Priodiversity LIFE -hankkeen ympäristökasvatusmateriaaleihin, joista saat sisältöä ja inspiraatiota opetukseen!
Rehtorit, kirjanpainajat ja majavat
Komentosilta-verkoston rehtorit seisoivat Majavalammen reunalla katsomassa, miten yksi eläin oli muokannut kokonaisen maiseman. Oli kunnioittavan hiljaista. Kun luonnon monimuotoisuus tulee lähelle kaikin aistein, syntyy tunnetta ja keskusteluja. Mitä elonkirjoa kunnioittava johtajuus voisi käytännössä tarkoittaa, ja miten sitä voisi koulussa edistää?
Luontotekoja nuorisokeskuksissa ja matkailupalveluissa
Vihreän lipun ohella FEEllä (Foundation for Environmental Education) on myös muita kansainvälisiä ympäristökasvatusohjelmia. Niiden kohderyhmä ei rajoitu lapsiin ja nuoriin, ja oppimisympäristökin poikkeaa totutusta.
Kunniamainintoja
Vuoden 2025 ympäristökasvattaja on Tampereen luontokoulu Korento. Myös Kauniaisten koulujen luontotekopäivälle on myönnetty kunniamaininta.
Välke-verkoston teemana luontoteot
Välke-verkosto on Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden edistämisryhmä, joka kokoaa yhteen toimijoita vahvistamaan kestävää tulevaisuutta kasvatuksen ja opetuksen keinoin.
Kirjaesittely: Tiedeperustainen sukellus ympäristökasvatuksen menetelmiin
Moni meistä allekirjoittaa mielellään ympäristökasvatuksen ylevät tavoitteet. Hiukan toinen asia onkin sitten se, millä keinoilla näihin tavoitteisiin päästään esimerkiksi koulun kiireisessä arjessa. Ratkaisuja tähän etsitään Essi Aarnio-Linnanvuoren keväällä 2026 ilmestyneessä teoksessa, jonka teemana ovat ympäristökasvatuksen moninaiset menetelmät ja niiden tutkimuksellinen perusta.
Jenni Skaffari, Tampereen luontokoulu Korento: Ympäristökasvatus on sietämisen pedagogiikkaa
Tampereen luontokoulu Korennon toiminta perustuu kokemukselliseen, tutkivaan ja monialaiseen oppimiseen ainutlaatuisessa luonto-oppimisympäristössä. Toiminta tukee vahvasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteita, erityisesti osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Mitä on sietämisen pedagogiikka tai Tutki, toimi ja oivalla -malli? Jenni Skaffari kertoo luontokoulu Korennon toimintatavoista Marjo Pakkasen haastattelussa.
Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp edistää ympäristöosaamista ja toimijuutta
Nuorten Suomi ry:n toteuttamassa Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp -hankkeessa kehitetään sisältöjä, jotka vahvistavat nuorten kestävyysosaamista ja planetaarista osallisuutta. Teemapäivässä hyödynnetään pelillisiä menetelmiä, ja sitä on pilotoitu Saarijärvellä, Tampereella ja Kajaanissa yli viidensadan nuoren kanssa.
Miten vaikutamme toisiin eläimiin ja luontoon hyvällä tai huonolla tavalla?
Elotila-hankkeessa on tutkittu ja kehitetty yläkouluikäisten nuorten sekä eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa mallia, jonka avulla syntyisi tilaa toimia luonnon hyväksi yhdessä, osana koulunkäyntiä ja arkea. Hankkeessa nuoret ovat pohtineet esimerkiksi toislajisten ymmärtämistä, eläimiin liitettyjä kauneusihanteita ja reiluutta. Maaria Hartman esittelee Elotila-hankkeessa toimineiden nuorten ajatuksia ja piirustuksia ihmisen ja luonnon suhteesta.
Koulun ja kaupunkitilan risteyksissä – BiciZen-pilotin opit kestävän liikkumisen kasvatukselle
Mitä tapahtuu, kun kaupunkipyöräilyn parantamiseen kehitetty karttasovellus viedään luokkahuoneesta pyöräteille, lähimetsään ja rannalle? Oppilaiden osallisuus, liikkumisen ilo ja ympäristösuhde tulevat näkyviin konkreettisissa havaintotehtävissä, kylmässä tuulessa, eväshetkellä rannassa tai lumihiutaleiden peittäessä pyöräkaistan. BiciZen on mobiilisovellus, jonka avulla opetuksessa voidaan yhdistää liikkuminen, ympäristöhavainnointi ja kansalaisvaikuttaminen. Maria Sulonen kertoo artikkelissaan BiciZen-koulupilotista.
Ympäristötunteet, kirjallisuus ja kasvatus
Tarinat auttavat ymmärtämään maailmaa. Tarinoiden lukeminen, katsominen ja kertominen voivat auttaa jäsentämään omaa suhdetta ympäristöasioihin sekä kanavoimaan ympäristötunteita. Panu Pihkala kertoo Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hankkeen ja tutkimuksen oivalluksista.
Ole osa ratkaisua
”Toivo ei ole passiivista odottamista, vaan aktiivista toimijuutta. Me ratkaisijat emme kysy, kuka ratkaisun tekee – me olemme osa sitä”, kirjoittaa Anna Muotka.
Uskalla kasvattaa – Ilmastokasvatusta kokonaisvaltaisella otteella
”Vaikka ilmastonmuutos on aiheena vaikea, sen välttely johtaa helposti ojasta allikkoon. Etenkin ilmastoahdistuksen vähättely saattaa johtaa aiempaa pahempaan ahdistukseen. Hyvällä, kokonaisvaltaisella ilmastokasvatuksella on mahdollista tukea toivon näkökulmaa ja ilmastotoimijuutta sekä käsitellä vaikeita tunteita”, toteaa Essi Aarnio-Linnanvuori.
Lasten ja nuorten ajatuksia ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta
Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen? Millaisia tunteita ilmastonmuutos herättää? Mistä kannattaa aloittaa? Saana Koukku kysyi tätä Vihreän lipun ympäristöraatilaisilta.
Ilmastoratkaisut herättävät toivoa ja raivoa
”Ihminen on laumaeläin, ja siksi haluamme toimia monissa tilanteissa, niin kuin on ´normaalia´. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kuitenkin elämäntapamuutoksia ja ´normaalin´rajojen venyttämistä”, kirjoittaa Pinja Sipari.
Yhdeksän innostavaa ilmastotekoa
Järjestäisitkö vaikkapa leikkimielisen kilometrikisan, lukupiirin sekä kakkua ja korjaushommia -illanistujaiset? Vinkit kokosi Pinja Sipari.
Ilmastokasvatus ja viisaus
”Ihmiskunta on tavoitellut viisautta ainakin niin kauan kuin kirjoitettua historiaa on olemassa. Siitä huolimatta planeettamme näyttää kaikelta muulta kuin viisaiden ihmisten kodilta, kun katselemme ilmaston muuttumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.” Niina Mykrä pohtii, millaista olisi viisas ilmastokasvatus.
Miten ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua päiväkotien ja koulujen pihoilla?
”Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä konkreettisemmin koulujen ja päiväkotien arkeen. Hellehattuja ja kumisaappaita tarvitaan yhä useammin. Luontopohjaiset ratkaisut toisivat monia hyötyjä sopeutumiseen”, kertoo Hanna Mela.
Ilmasto-osaamisen malli ilmastokasvatuksen lähtökohtana
Ilmasto-opetukselta vaaditaan tarvittavan osaamisen kuvaamista ja pedagogisten lähestymistapojen uudistamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajien ilmastonmuutoskoulutukseen keskittyvässä CLIMADEMY-hankkeessa kehitettyä ilmasto-osaamisen mallia sekä sen soveltamista lukio-opetuksessa.
Luonto tarjoaa ratkaisuja ilmastokriisiin, jos annamme sille mahdollisuuden
Teknologialla on merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan muitakin keinoja. Joonas Fritze esittelee artikkelissaan luontopohjaisia ratkaisuja, jotka voivat tarjota paljon mahdollisuuksia sekä ihmisen että luonnon kannalta.
Kolme vinkkiä opetukseen
WWF:n vinkit innostavat tekemään tutkimusretken kouluun, havainnoimaan koulun pihaa sekä tutustumaan luonnonsuojeluun rastiradan muodossa.
Inspiraatiota ilmastokasvatukseen MAPPA.fi-palvelusta
Maija Ihantola esittelee löytöjään ilmastokasvatuksen tueksi ja kannustaa tekemään oman tutkimusmatkan MAPPA-palveluun. Palvelun erilaisia hakutyökaluja hyödyntämällä voi löytää juuri oikeat materiaalit ilmastokasvatukseen.
Jokainen eliö on merkityksellinen
”Haluan jakaa katsojien kanssa sen valtavan kunnioituksen ja ihailun tunteen, jota tunnen piirtäessäni luontoa.” Olga Veselovskayan luontokuvitukset ovat puhutelleet katsojiaan jo pitkään luontoaiheisissa lehdissä, luontopoluilla sekä näyttelyissä Suomessa ja maailmalla. Tässä jutussa hän kertoo luontosuhteestaan ja siitä, mitä hän on oppinut kuvittaessaan luontoa. Ihastu ihaniin luontokuvituksiin!
Lasten Luontolähde -hanke tukee luontokasvattajia
Miten aikuisen tulisi toimia, jotta lapselle syntyisi hyvinvointia tukeva, läheinen luontosuhde – sellainen, joka kantaa läpi elämän ja näkyy myös vastuullisena luontoon suhtautumisena? Lasten Luontolähde -hanke etsii, kerää, testaa ja kehittää yhdessä parhaita käytäntöjä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus luoda omanlainen, merkityksellinen suhde luontoon.
Kasvatus ja koulutus reilun kestävyysmurroksen edistäjänä
Kestävän maailman rakentaminen kohdistaa eri ihmisryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin erilaisia paineita. Kestävyystoimien oikeudenmukaisuutta mittaakin hyvin se, kuinka tehtävät toimet vaikuttavat yhteiskunnan haavoittuviin yhteisöihin ja reuna-alueisiin. Tiia-Mari Tervaharjun ja Kirsi Pauliina Kallion artikkeli antaa eväitä kestävyysmurroksen reilumpaan toteuttamiseen.
Kuinka syventää lasten luontoyhteyttä varhaiskasvatuksen arjessa?
Miten lasten luontoyhteyden syvenemistä voisi tukea arjessa ja luontoretkillä? Miten luontoyhteyttä voisi vahvistaa silloin, jos luontoon ei ole mahdollisuuksia päästä päivittäin? Tutkija Irina Salmi esittelee katsausta, jossa etsittiin lasten luontoyhteyteen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa.
Arja Kaasinen on vuoden ympäristökasvattaja
”On hyvä ymmärtää, että varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa oleva lapsi voi olla jo 10–20 vuoden päästä päättävässä asemassa oleva aikuinen. Jos hän on saanut tukevan pohjan ympäristöajattelulleen, hän voi sisällyttää tiedon, taidon, asenteet ja arvot omaan toimintaansa. Tässä kohtaa aikaikkuna ei siis olekaan kovin pitkä”, toteaa Vuoden ympäristökasvattajaksi valittu Arja Kaasinen. Haastattelussa hän rohkaisee ympäristökasvattajia uskomaan oman työnsä merkityksellisyyteen ja toimimaan yhä näkyvämmin ja kuuluvammin. ”Ympäristökasvatuksessa on tärkeää säilyttää innostus ja lapsenomainen uteliaisuus: mitä seuraavaksi voisimme tehdä?”
Luontokokemuksista tukea nuorten luontoyhteyteen
Myönteisten luontokokemusten on havaittu vahvistavan luontoyhteyttä ja ympäristövastuullisuutta. Teini-iässä kiinnostus luontoa kohtaan voi notkahtaa, mutta usein se palautuu aikuisiässä. Palautumisen kannalta tärkeitä ovat myönteiset luontokokemukset. Suomen Akatemian rahoittamassa NATUREWELL-hankkeessa tutkittiin, miten erilaisiin ulkoiluaktiviteetteihin osallistuminen vaikuttaa nuorten luontoyhteyteen, koettuun hyvinvointiin ja luonnosta saatavaan mikrobialtistukseen. ”Ehkä sai semmosen paremman ja raikkaamman olon, kun oli siel luonnossa ja ei ollu niin paljoo puhelimella”, kuvaili yhdeksäsluokkalainen kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen.
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja?
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja? Lyhyt vastaus on: Kyllä voi! Ympäristökasvatus tai kestävyyskasvatus on jokapäiväisiä valintoja. Se on hankintoja, ruokaa, liikkumista, ajatusten vaihtoa ja aktiivista toimintaa. Nuorisotyöntekijä on usein henkilö, joka on nuorten tukena arjessa, auttaa heitä ratkaisemaan elämän haasteita ja ohjaa heitä tekemään myönteisiä valintoja. Nuorten parissa työskentelevillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli.
Tapaustutkimus lukiosta: Ympäristökäyttäytymisen edistämistä ympäristöraadin kautta
Anssi Huoponen on tutkinut Vihreä lippu -lukion ympäristöraadin toimintaa sekä raadin jäsenten että lukion muiden opiskelijoiden näkökulmasta. Raati toimii nuorille väylänä, joka mahdollistaa heidän ympäristötoimintaansa ja vahvistaa tekojen merkityksellisyyttä. Yllättävää oli, että sosiaalisella yhteenkuuluvuudella on raadin jäsenille yhtä suuri merkitys kuin ympäristötoiminnalla.
”Luonnossa on helppo rauhoittua” – 17-vuotias Matias liikkuu lähiluonnossa villieläimiä kuvaten
”Aloitin luontokuvaamisen kolme vuotta sitten, kun löysin vanhempieni vanhan järkkärin kaapista. Sen kanssa lähdin sitten kävelyille ja otin kuvia vähän kaikesta”, kertoo 17-vuotias Matias Kivikko. Kiireinen lukiolainen arvostaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ja käy usein luontokävelyillä kuvaamassa. Hänen kuvistaan välittyy henkilökohtainen luontosuhde ja kiinnostus villieläimiä kohtaan.
Ilman tulevaisuutta ei ole ympäristökasvatusta
Ympäristökasvatukselle asetetut tavoitteet keskittyvät valtaosin tiedon lisäämiseen. Luontoa olisi kuitenkin käytettävä ihmisten pysäyttämiseen ja syvällisen tulevaisuusajattelun mahdollistamiseen. Viimeistään nyt olisi käyttöä tulevaisuusvalmennukselle ja hyville pelivälineille! Satu Jovero pohtii artikkelissaan, millaisia työvälineitä kestävän tulevaisuuden luomisen työkalupakkiin tarvitaan.
MAPPA 10 vuotta – syntymä ja elämä
Ympäristökasvatuksen työkalupakki MAPPA täytti kymmenen vuotta vuonna 2024. MAPPAn luomisessa ja kehittämisessä vahvasti mukana ollut Niina Mykrä kertoo sen menestystarinan: Miten idea syntyi, ja miten ideasta kehitettiin suosittu kasvatusalan materiaalipankki?
Kenttäkurssi Botswanassa haastoi ajattelua ja synnytti aitoja kohtaamisia
Kolmen korkeakoulun yhteinen kenttäkurssi Botswanassa opetti, että kestävyyshaasteet ovat samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Työskentely huipentui perinteisessä kgotla-tapaamisessa Kavimban kylän päällikön ja kylänvanhimpien kanssa. Tapaamisessa kyläläiset kertoivat perinteisestä luonnonvarojen käytöstä, ihmisten ja villieläinten välisistä konflikteista sekä muutoksista, joita ilmaston lämpeneminen on tuonut heidän elämäänsä. Viikkoa rytmittivät myös kaksi retkeä paikallisiin kansallispuistoihin. Tero Lämsä ja Henna Rouhiainen kertovat projektista, sen taustoista ja johtopäätöksistä.
Metsämielikuvien mosaiikkia
Heikki Willamon luontokuvanäyttely ”Metsän sylissä” on esillä Saarijärven museossa 27.4.2025 saakka. Museo on tuottanut näyttelyä täydentämään osion metsän monimuotoisuudesta, jossa on Willamon kuvia metsien elinympäristöistä sekä esimerkkejä lajistosta ja tehtäviä. Kirsi Hänninen kuvailee artikkelissaan niin Willamon kuin myös J. L. Runebergin tuotantoja, jotka nousevat syvällisistä luontokokemuksista.
Juha Nurminen Itämerta suojelemassa
Kai Ekholmin kirjoittama teos ”Juha Nurminen – Itämeren etuvartiossa” kertoo sukeltajasta, vedenalaisen luonnon valokuvaajasta, vaikuttajasta ja Itämeren suojelijasta. Hän perusti John Nurmisen säätiön vuonna 1992. Ympäristökasvatuksen kirjahylly -sarjan jutussa esitellään Ekholmin teosta ja Nurmisen elämäntyötä. Lue Juha Nurmisen merenpelastusohje pähkinänkuoressa!
Lehden tekijät – tule mukaan!
Ympäristökasvatus-verkkolehden sisältöä tuottavat vapaaehtoiset kirjoittajat, kuvaajat ja kuvittajat, jotka haluavat jakaa tietoa ja edistää kestävää tulevaisuutta. Haluaisitko sinä olla osa tätä joukkoa?
Lähetä juttuehdotus sähköpostilla: toimitus(a)ymparistokasvatus.fi
Julkaisemme artikkeleita, jotka käsittelevät ympäristökasvatusta monipuolisesti. Aiheita voivat olla esimerkiksi
- kestävä elämäntapa ja käytännön vinkit
- haastattelut alan asiantuntijoilta ja vaikuttajilta
- ympäristökasvatuksen tutkimusuutiset sekä
- kokemukset ja esimerkit ympäristökasvatuksen käytännöistä.
Tule mukaan edistämään ympäristökasvatusta – kirjoita, kuvaa ja jaa tietoa kanssamme!
Lehden toimitussihteeri: Marjo Soulanto
Lähetä juttuehdotus: toimitus(a)ymparistokasvatus.fi
Lehden julkaisija: Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713