Ympäristökasvatus-verkkolehti 2022
Tervetuloa lukemaan Ympäristökasvatus-verkkolehteä
Lehdessä julkaistaan tutkijoiden, opettajien, järjestötoimijoiden ja muiden ympäristökasvatuksesta kiinnostuneiden kirjoittamia juttuja ympäristökasvatuksesta Suomessa ja maailmalla. Ympäristökasvatus-verkkolehti 2022 täydentyy vuoden mittaan sitä mukaa kuin juttuja kirjoitetaan. Haluatko avustaa lehteä?
Vesihuollon myyteistä kohti todellisuuksia
Koronapandemia ja sotatila Ukrainassa muistuttavat vesihuollon korvaamattomuudesta. Vesihuolto ja myytit -tietokirjassa käsitellään uskomuksia, jotka ovat kyseenalaisia tutkitun tiedon näkökulmasta. Kirjoittajat esittelevät tässä artikkelissa laajalle yleisölle suunnattua teostaan. Vesi tulee hanasta ja sähkö töpselistä. Vai tuleeko sittenkään?
Nuorten naisten ääntä etsimässä Kalevalan Ainon tarinan kautta
Ainon tarina – meidän tarinamme on Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin moderni tulkinta Kalevalan Ainosta. Tässä tulkinnassa Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Kuoron taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg kokee myös Ainoa veteen houkuttelevat seireenit itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Aino lähtee naisten mukaan ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi.
Uskallakin uhmata tulevaisuutta – nuorten ympäristökasvatuskokeilu Helsingissä
UUT – Uskallakin uhmata tulevaisuutta -kokeilussa etsittiin nuorten kanssa ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja käsitellä globaaleja ja yksilöllisiä haasteita. Ympäristöteemoihin liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia avattiin keskustelun, kirjoittamisen sekä video-, ääni- ja kuvataiteen avulla. Toiminnassa sekä nuoret että aikuiset kokivat erityistä innostusta saadessaan pohtia omaa suhdettaan eläimiin, metsään ja ilmastoon. Onnistuneen kokeilun järjestivät kolme sopivasti keskenään erilaista järjestöä: Nuorten Akatemia, Luonto-Liitto ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.
Osallistava puutarhatoiminta osana luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa – ympäristökasvatuskokeilu Mahnalan Ympäristökoulun nelosluokkalaisille
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
Ihmettely kunniaan – DOP-metodi innosti ja haastoi Pohjois-Karjalan koululaisia
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
Sovellus avuksi luontoretkelle
Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Lukion opetussuunnitelma kestävyysosaamisen jäljillä
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?
Yhteen hiileen on kokonaisvaltainen ilmastoteos maan uumenista meren pohjaan ja ilmojen korkeuksiin. Siinä kerrotaan, miten monimutkaisista kytkennöistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Kun kokonaisuutta alkaa ymmärtää, on helpompi seurata ilmastokeskustelua ja tunnistaa disinformaatio. Marjo Heiskasen tietokirja haastaa lukijan pohtimaan teemaa myös itse.
”Miksi emme tee niin kuin pitäisi?” – Draamakasvatus antaa tilaa oppijoiden kysymyksille
”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.
Lasten näkemyksiä kaupunkiluonnosta
Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme ja fyysiseen terveyteemme. Varhaiset luontokokemukset luovat pohjan aikuisiän luontoyhteydelle, ympäristövastuullisuudelle ja hyvinvoinnin kokemiselle. Luonnossa Lahdessa -kirjoituskilpailun tuotokset osoittavat, kuinka monipuolisena ja runsaasti mahdollisuuksia tarjoavana kaupunkiluonto voi näyttäytyä lasten silmin.
Ilmaston muuttamat ihmiset
Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.
Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT