Ympäristökasvatus-lehti 3/2019
PÄÄKIRJOITUS
Syyskausi kouluissa ja päiväkodeissa on pyörähtänyt käyntiin kesälomien jälkeen. Opettajat ja kasvatushenkilöstö työskentelevät taas äärimmäisen merkityksellisen työn äärellä. Työn iloa saattaa kuitenkin varjostaa henkilöstön oma sekä lasten ja nuorten kokema huoli ilmastonmuutoksesta.
Lue koko pääkirjoitus →
Ilmastonmuutos ja etelän äänet -hankkeessa pureudutaan arvokysymyksiin ja ilmastonmuutoksen globaaleihin kytköksiin
Ilmastonmuutos on monissa maissa noussut politiikan kärkiteemaksi, mutta samaan aikaan ilmastokieltäjien ja -hidastelijoiden määrä on huolestuttava. Tämä polarisoituminen on nähtävissä myös Suomessa. Psykologian tutkija Kirsti M. Jylhän mukaan ilmastonmuutoskeskustelu tavoittaa vain ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Ne, joiden mielestä epätasa-arvo ja hierarkiat kuuluvat yhteiskuntaan, myös todennäköisemmin kieltävät ilmastonmuutoksen.
Ulos-Ut-Out -tapahtuma tulee taas – ilmoittautuminen avataan marraskuussa!
Alansa suurin tapahtuma kokoaa ulkona oppimisesta kiinnostuneet 9.–11.6.2020 Nurmekseen. Kattoteemana on muutos. Luvassa on monipuolinen kattaus työpajoja, huippukiinnostavia puhujia ja pyöreitä pöytiä upeissa puitteissa kesäisessä Pohjois-Karjalassa. Odotukset ovat korkealla – tervetuloa mukaan, ilmoittautuminen avautuu 1.11.2019.
Ympäristökasvatuksen filosofiaa – ajatuksia Veli-Matti Värrin teoksesta
Ympäristöasioita tarkasteleva kasvatusfilosofi lehtien kansikuvissa ja suosittuna puhujana ympäri maata! Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi kuulostanut utopialta. Tampereen yliopiston kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin teos ”Kasvatus ekokriisin aikakaudella” on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota. Kirja on laaja-alainen puheenvuoro syvätason muutoksista, joita ajattelussa ja toiminnassa tarvitaan.
Muunlajiset eläimet luontosuhteessamme – ajatuksia Pauliina Kainulaisen teoksesta
Kirjassaan ”Suuren järven syvä hengitys: Luontosuhde ja kokonainen mieli” (2019) Pauliina Kainulainen pohtii muutoksen tarvetta maailmankatsomuksessamme, jotta ilmastonmuutoksen ja lajikadon edellyttämä siirtymä kohtuullisuuden kulttuurin suuntaan olisi mahdollinen. Kohtuullisemman elämän tavoittelu tarkoittaa Kainulaiselle esimerkiksi luopumista liiallisesta turvallisuudenkaipuusta, joka saa meidät ostamaan itsellemme enemmän kuin on tarpeen.
Fysiikka tuo konkretiaa kestävään kehitykseen
Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!
Luontoretki maahan muuttaneen kokemuksena
Muutin Suomeen elokuussa 2016. Kun sain mahdollisuuden osallistua Kiertävä luontokoulu Naakan luontoretkelle Viikin Vanhankaupunginlahdella, ajattelin, että tämä on hieno tapa tutustua maahan, jossa asun. Mikä voisikaan toivottaa ihmisen paremmin tervetulleeksi kuin luonto?
Ilo kasvaa ulkona – kasvutarinoita luonnosta
Jokaisen ulkona toimivan kasvattajan tai opettajan ulkotoiminnan juuret ovat jossain. Ne voivat juontaa syvällekin omiin lapsuuden luontokokemuksiin. Kaikilla on omanlaisensa tarina kerrottavanaan. Suomen ympäristöopisto Syklin ja Suomen Ladun kolmevuotisessa yhteishankkeessa toivotaan syntyvän ja hyödynnettävän jo olemassa olevia kasvutarinoita. Näiden kokemusten avulla pyritään lisäämään ja tukemaan valtakunnallisesti lähiluonnon käyttämistä niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksenkin arjessa.
Kim Suomalainen: En ikinä luopuisi kalastajanhatusta!
”Työssäni haaveilen, että me kaikki oppisimme arvostamaan luontoa itseisarvona, mikä tuottaa jo itsessään hyvinvointivaikutuksia ihmiskeholle ja -mielelle.”
Huuhtele huolesi rannalla!
Jalkojenvilvoitteluretken voi liittää koulussa vaikka biologian Ihmisen biologia -jaksoon tai terveystiedon tunteihin, jolloin ennen ensimmäistä kertaa tehdään verenpainemittaus jokaiselle vilvoitteluretkelle osallistujalle. Kolmannen vilvoitteluretken jälkeen verenpainemittaus toistetaan ja kirjataan mittauksen tulokset.
Historia on kiveen kirjoitettu
Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.
Kohti yhteistä yhteiskunnallista ympäristövastuuta – esimerkkinä Seinäjoen museot
Museoiden ympäristökasvatus tavoittelee kansainvälisyyttä, mutta toimii paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa toimintaympäristössä. Museoiden verkostoituminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle eri instituutioiden kanssa. Seinäjoella eri-ikäiset kansalaiset ovat osallistuneet museoiden tarjoamaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan.
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
