Ympäristökasvatus-lehti 2/2019
PÄÄKIRJOITUS
Tänä keväänä on nähty ennennäkemätöntä ympäristöliikehdintää: suuria ilmastomielenosoituksia ja koululaisten ilmastolakkoja eri puolilla maailmaa. Myös FEE Suomi on ottanut uudenlaista roolia, askelen verran lähemmäs muita ympäristöjärjestöjä. Meitä pyydettiin mukaan tukemaan ympäristöjärjestöjen yhteistä Korvaamaton-ilmastokampanjaa, koululaisten ilmastolakkoa sekä opiskelijoiden ilmastolakkoa. Päätimme lähteä mukaan järjestönä kaikkiin näihin.
Lue koko pääkirjoitus →
Ulkoluokkapäivänä ihmetellään luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää tahtia ympäri maailmaa. Maaliskuussa 2019 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisuuden merkittävimpiä syitä on ihmistoiminnan aiheuttama elinympäristöjen muutos. Yhtä lailla voimme toimillamme myös suojella monimuotoisuutta ympärillämme. Siksi toukokuussa vietettävän Ulkoluokkapäivän teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti.
Tervetuloa ötökkähotelliin
Kautta aikojen lapset ovat livistäneet lähimetsään seikkailemaan. On herkistetty korvia luonnon äänille ja havainnoitu luontoa uusin silmin. Kiiltomatoja ja omia kokemuksia tarkastelemalla myös luonnonsuojelun viesti menee perille vaivihkaa. Ötökkätietoa luodaan ja välitetään Simonkallion koulussa. Ötököilläkin on historiansa ja siihen on tarttunut myös Vantaan kaupunginmuseo arkeologisissa kaivauksissaan. Vantaalla vietetään ötökkä-teemavuotta kaikenikäisten kanssa.
Inspiraatiota Slovakiasta: Vihreä lippu -koulun ilmastoaiheinen aikakauslehti
Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sijaitsevan Spojená skola Novohradská -yhtenäiskoulun lukiolaiset saivat idean toteuttaa oman ympäristöasioita ja englannin opetusta yhdistävän projektin. Syntyi upea, ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottava koululehti The Mind-boggle, jonka taidokasta lopputulosta olisi vaikeaa äkkiseltään veikata lukiolaisten tekemäksi.
Kielikasvatus rakentamassa kestävää tulevaisuutta
Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.
Luovuudessa on taikaa ja toiminnallisuus tuo ilon mukanaan
Miten päädyit ympäristökasvattajaksi? Millainen on tärkeä oivalluksesi? Mistä et työssäsi luopuisi? – LYKE-verkostoon kuuluva, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastussa toimiva Jaana Hiltunen vastaa.
Muodot uusiksi
Lähtekää retkelle tutustumaan lähiympäristön rakennuksiin ja tutkikaa rakennusten geometrisiä muotoja!
Tummat tunteet – Miriam Greenspanin anti ympäristökasvatukselle
”Suurin ongelma ei ole pelko, vaan pelon pelko”, väittää kokenut terapeutti Miriam Greenspan. Hänen vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistu teoksensa Healing through the Dark Emotions: The wisdom of Grief, Fear, and Despair tarkastelee vaikeita tunteita ja nykyihmisen taipumusta vältellä niitä. Ympäristökasvattajalle teos tarjoaa tärkeitä välineitä ympäristökriisin kohtaamiseen.
Kääntämässä kävijät
Eläimet, alkuasukkaat
siirtyköön syrjään
kun iäisyyksien muovaama maa
ylös käännetään…
Kulttuuriperintö kestävänä voimavarana
Kulttuuriperintöä voimme käyttää hyvinvointimme energisoimiseen ja luovuutemme inspiroimiseen, sillä kun tunnistamme itselle ja muille voimaa antavat asiat, voimme hakeutua niiden lähteille. Kulttuuriperintö voi tuoda myös ekologista kestävyyttä, mikäli esimerkiksi asunnolla tai muulla hyödykkeellä on pitkä käyttöhistoria ja elinkaari. Taloudellisesti kulttuuriperintö parantaa alueiden vetovoimaa ja tuo matkailutuloja, mutta on huolehdittava arvokohteiden kestävästä käytöstä, suojaamisesta ja tietosisällöstä.
Vesiaiheinen Vihreä lippu -projekti Armfeltin koulussa
Salolainen Armfeltin koulu lähti Vihreä lippu -toimintaan mukaan syksyllä 2017. Ensimmäisen projektin teemaksi valikoitui vesi. Vesiteema kirjattiin myös opetussuunnitelman monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi, joten aihetta käsiteltiin lukuvuoden aikana kaikissa luokissa ja oppiaineissa. Koulussa luettiin kaunokirjallisuutta, jossa teemana tai aiheena on vesi, tutustuttiin veden kiertokulkuun ja ekologiseen ruokavalioon sekä tutkittiin vesieliöitä ja -kasveja. Vettä tutkittiin maailman myyteissä ja uskonnoissa, ja vieraissa kielissä tutustuttiin vesiaiheiseen sanastoon. Suomen luonnon päivää vietettiin koko koulu ulkona oppien, ja monet luokat löysivät oppimisympäristön lähivesistöjen rannoilta.
Kunnioitus pyhälle vedelle
Pienen Mäntykallion saaren syvässä onkalossa asustaa kosken haltia. Hän on murheissaan ja vihoissaan ja välillä raivo nousee niin, että haltia nostaa myrskyn kuohuamaan koskeen. Hänen luottamuksensa on petetty, sillä kyläläiset rakensivat myllyn koskeen. Myllyn haltia suisti patoineen veden kuohuihin, mutta haltia ei unohda loukkausta ja leppyy vain vähäksi aikaa.
Vesihuolto yhdyskuntien ympäristön turvaajana: uskomuksia ja todellisuuksia
Yhdyskuntien vedenhankinta ja jätevesihuolto eli yhdellä sanalla vesihuolto on yksi rakennetun ja toimivan elinympäristön peruspilareita. Kun Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ryhdyttiin vesihuoltoa kehittämään, alkoivat huonosta vedestä johtuvat taudit vähetä nopeasti. Sama ilmiö on nähty kehittyvissä maissa, joissa on vielä noin miljardi ihmistä vailla turvallista vettä ja yli neljä miljardia vailla kunnollista sanitaatiota.
Ekologista luksusta Järvi-Suomen luonnossa
Loma Kaidan Kihossa tukee matkailijan luontosuhdetta ja rauhoittaa kiireisen kulkijan mieltä. Kaidan Kihon luksushuvilat ovat Green Key -sertifioituja, mikä näkyy vieraille aitoina ekotekoina. – Meissä yhdistyy kainuulainen sisu ja savolainen järjestelykyky, toteaa Kaidan Kihon isäntä Esko Valkonen pilke silmäkulmassa.
Ulko-opetusta ja yhdistystoimintaa – ympäristökasvatusta luonnossa
Ulko-opet ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, jonka yhtenä tavoitteena on koota ympäri Suomen ulko-opetuksesta kiinnostuneet henkilöt yhteen. Yhdistyksen aktiiviset puuhanaiset Sanna Jahkola, Virpi Jussila, Ulla Myllyniemi ja Noora Säily kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan yhdistyksen toimintaa. Tapaamisissa käy iloinen porina ja ihania ideoita lentelee ilmassa. Perustamiskokous pidettiin marraskuussa 2016 Luontokeskus Haltiassa ja toiminta on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla. Hyviä ideoita on välillä niin paljon, että pitää rauhassa pohtia, missä järjestyksessä niitä toteutetaan.
Ympäristökasvattajan normipäivä
Tiedossa on kahden keikan päivä: Aamulla pidän Helsingissä tunteja, joissa Kaarlo Karhu opettaa lapsille jätteiden lajittelua. Illalla menen vielä aivan toiselle paikkakunnalle pitämään taloyhtiöluentoa. Koska mukaan otettavia asioita on paljon, olen tehnyt jo hyvissä ajoin itselleni selvän listan mukaan otettavista tavaroista: Kaarlo-karhu -tarvikkeet, nimilaput, muistiinpanot, eväät, tietokone, piuha projektoriin ja niin edelleen. Bussipysäkillä kuitenkin huomaan, että itse päätähti Kaarlo Karhu on jäänyt kamarin kaapin päälle istumaan. Mitä mä nyt teen?
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.