Ympäristö- ja kestävyyskasvatus tarvitsevat poliittisen tuen kestävän tulevaisuuden edistämiseksi

Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Käytännön arjessa ympäristö- ja kestävyyskasvatus ovat kuitenkin vielä monilta osin lapsenkengissä. Tarvitaankin poliittista tukea ja toimenpiteitä sellaisten rakenteiden luomiseksi, jotka mahdollistavat kestävyysosaamisen rakentamisen laaja-alaisesti, koordinoidusti ja osallisuutta vahvistaen. Yksi konkreettisista ehdotuksista on valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma.

Suomi on kansainvälisesti ja kansallisesti sitoutunut edistämään ympäristö- ja kestävyysosaamista kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Sitoumukset, strategiat ja tiekartat kääntyvät kuitenkin vielä vajavaisesti käytännön arjen toimiksi. Ympäristö- ja kestävyysosaaminen on kasvatuksen ja koulutuksen arjessa kansallisesti riittämättömällä tasolla. ”Tarvitaan koordinointia valtion hallinnossa”, toteaa kestävyysosaamiseen erikoistunut tutkijatohtori Niina Mykrä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Mykrä on mukana useissa kestävyysosaamishankkeissa (mm. VISIOS, ECF4CLIM), joissa tutkitaan vihreän siirtymän tuottamia osaamistarpeita sekä yksilöiden ja yhteisöjen kestävyysosaamisen edistämistä. Lisäksi Mykrä on ollut mukana tiedepaneelissa laatimassa luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen keskittyvää Suomen Dasgupta-selvitystä sekä Jyväskylän yliopiston Wisdom-yhteisön politiikkasuositusjulkaisua ”Täsmäratkaisuja kestävään tulevaisuuteen”.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatustutkimuksessa kestävyysosaamiskeskustelu on tällä hetkellä maailmanlaajuisestikin keskiössä. Niina Mykrän kiinnostus kohdistuu eritoten kouluihin ja niiden tukemiseen kestävyysasioissa. Kouluissa ympäristö- ja ilmastoasiat ovat Mykrän mukaan helposti päälle liimattuja eikä niiden laajuutta osata ajatella. ”Ekologinen kestävyys on yhteen kietoutunut kaikkien oppiaineiden kanssa, jolloin sen pitäisi tulla näkyväksi kaikkialla”, Mykrä sanoo. Kunkin oppiaineen kohdalla olisi tärkeää tarkastella sen linkkejä ekologiseen kestävyyteen sekä sitä, miten ilmasto- ja ympäristöasiat voitaisiin kytkeä ja sitoa osaksi kyseisen oppiaineen tavoitteita yhä vahvemmin. Haasteena on myös toimijoiden ja toimien hajanaisuus. Ympäristö- ja kestävyyskasvatus jää kouluissa liian usein yksittäisten ympäristövastaavien tehtäväksi. Mykrän mukaan tarvitaan enemmän keskustelua ja toimia osallisuuden vahvistamiseksi, jotta ekologinen kestävyys integroituisi osaksi kokonaisen yhteisön toimintakulttuuria.

Tutkimuksen näkökulmasta kestävyysosaamisen vahvistamiseksi tarvitaan koordinaatiota. Mykrä pitää tärkeänä, että valtakunnalliselle kouluhallinnolle kohdennettaisiin tätä varten resursseja. Oppimisella on tärkeä rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, ja kestävyysmurroksessa tarvitaan koulutuksen ohjausta ja tukea. Yksi ehdotus koordinaation järjestämiseksi on valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, jonka esitystä myös FEE Suomi on ollut laatimassa yhdessä muiden ympäristö- ja opetusalan järjestöjen kanssa. Ohjelman esikuvana on ollut Liikkuva koulu -ohjelma. Kestävä koulu -ohjelman tavoitteena on nostaa ympäristö- ja kestävyysosaamisen ymmärrys ja edistäminen keskiöön kouluissa ja vahvistaa oppijoiden ja yhteisön valmiuksia ja osallisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen – arvoina, tietoina, taitoina ja toimintatapoina.

Mykrä toivoo, että Opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä Opetushallituksessa ekologisen kestävyyden edistäminen ja koulutuksen kehittäminen otetaan prioriteetiksi. Tämä edellyttäisi Kestävä koulu -ohjelman kirjaamista tulevaan hallitusohjelmaan, jotta ohjelman toteutukselle ja rahoitukselle tarjoutuisi poliittinen tuki. Paitsi koordinaatiota, Kestävä koulu -ohjelma lisäisi ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen volyymiä ja vaikuttavuutta. Valtion hallinnon tasolta toteutuva koordinaatio antaisi mandaatin ekologisen kestävyyden edistämiselle kasvatuksen ja koulutuksen instituutioissa.

Kestävä koulu -ohjelman lisäksi poliittista tukea, rahoitusta ja rakenteita tarvitaan kestävyysosaamisen vahvistamiseksi kaikilla koulutusasteilla, opettajien koulutuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Kestävyysosaamisen tulisi olla tavoitteena läpileikkaavasti kaikilla koulutuksen ja hallinnon asteilla, Mykrä toteaa. Viimeiseksi Mykrä mainitsee luontoyhteyden vahvistamisen merkityksen kasvatuksen ja koulutuksen keinoin: ”Mitä rakastat, sitä haluat suojella”.

Lisätietoa julkaisuista ja tutkimushankkeista:

Luonnon monimuotoisuus ja talous – Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta :https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnon-monimuotoisuus-ja-talous-mita-dasguptaraportti-tarkoittaa-suomelle

Täsmäratkaisuja kestävään tulevaisuuteen: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202303062027

ECF4CLIM-hanke: https://ktl.jyu.fi/fi/tutkimus/ekososiaalinen-kestavyys-ja-koulutus/ecf4clim

VISIOS-hanke: https://ktl.jyu.fi/fi/tutkimus/ekososiaalinen-kestavyys-ja-koulutus/visios