Ympäristökasvatus-lehti 3/2018
PÄÄKIRJOITUS
Vaade kestävän kehityksen edistämisestä ja ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattamisesta on kirjattu opetus- ja kasvatusalan strategioihin ja suunnitelmiin. Ympäristökasvatuksen tulisi olla itsestään selvä osa arkea ja vahvistaa johdonmukaisesti ympäristövastuullisuutta.
Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päiväkodin tai koulun vallitseva toimintakulttuuri ei tue kestävän kehityksen kasvatusta. Vakiintuneet ajatusmallit ohjaavat toimintaamme huomaamatta.
Lue koko pääkirjoitus →
Historian havinaa: Vihreä lippu 20 vuotta Suomessa
– Että ohjelma on edelleen olemassa! hihkaisee Essi Aarnio-Linnanvuori, kun kysyn, mikä hänen mielestään parhaiten onnistui Vihreän lipun pilottivuonna.
Koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatusohjelma Vihreä lippu rantautui Suomeen 20 vuotta sitten syksyllä 1998, kun kuusi Itä-Helsingin koulua ja päiväkotia lähti mukaan ohjelmaan. Nyt tuo joukkio on kasvanut kolmeensataan värikkääseen toimijaan liki kaikista maamme kolkista. Vihreä lippu -ohjelma on kokenut lukuisat uudistukset, mullistukset ja huippuhetket.
FEE Suomen kuulumisia syksyllä 2018
Vihreä lippu täyttää 20 vuotta! Matkailualan Green Key -työ edistyy. Syksyllä järjestön kalenterissa on yhteistyötä, koulutusta, vaikuttamista ja moninaista ympäristökasvatuksen asian ajamista eri puolilla yhteiskuntaa. Tulossa on myös Ympäristökasvatus Teema, kiertotalouden lukupaketti.
Suo- ja metsäoppimispolulle älylaitteen kanssa
Timosenkosken luontokoulu on Suomen pohjoisin luontokoulu, joka tarjoaa oululaisille alakouluille luontokouluohjelmia opetussuunnitelman mukaisesti. Toiminnan painopisteitä ovat luonnon ilmiöt, joita tutkitaan maastossa luontokoulun lähiympäristössä. Talvikauden ohjelmien keskeisenä teemana on kestävä kehitys. Timosenkosken luontokoulun suo- ja metsäoppimispolun materiaalit ovat nyt luettavissa älylaitteilla.
Tule mukaan toteuttamaan koulujen Nollapäästöpäivää 21.9.
Ilmastonmuutos on yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä ratkaisuja kaipaavista ongelmista. Ratkaisun ja päästöjen vähentämisen keskiössä ovat kuluttajien tekemät valinnat, ja haluamme välittää lapsille ja nuorille viestin, että heidän tekemisillään on väliä ja he pystyvät omilla teoillaan vaikuttamaan. Kansainvälisen Nollapäästöpäivän tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja kiinnittää huomiota haitallisiin päästöihin.
Kotitalous kasvattaa kestävään elämäntapaan
Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.
Ympäristökasvattajan tunnehetket
Keväällä 2018 kysyin monialaiselta opetusharjoittelijoiden joukolta, kuinka paljon heidän kouluhistoriassaan on ollut tunnetaitojen opetusta. Kukaan ei muistanut yhtäkään sessiota, jonka pääaiheena olisivat olleet tunteet. Uusi kirja tulee tarpeeseen – onneksi Suomessa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tunteille tulee antaa enemmän huomiota. Myös tukimateriaaleja ilmestyy eri-ikäisille.
PS-Kustannuksen suomentama, alun perin vuonna 2013 ilmestynyt kaksiosainen teos Tunnehetket: Ilman tunteitasi et olisi sinä (2017) on hyvä lisäys olemassa olevaan kirjallisuuteen. Se tarjoaa monenlaisia hyödyllisiä mahdollisuuksia myös ympäristökasvattajille.
Tero Kirjosalo: Yhdessä voimme vaikuttaa, kukin tahoillamme
Tero Kirjosalo työskentelee Korkeasaaressa ympäristökasvattajana. Hänen vastuulleen kuuluvat koululaisten ympäristökasvatus eli luontokoulupäivät Korkeasaaren luontokoulu Arkissa, koululaistapahtumat ja -ohjelmat, omatoimimateriaalien kehittäminen sekä lasten kesäleirien suunnittelu ja ohjaaminen.
Eläintarhassa ympäristöasioita lähestytään luonnollisesti eläinten kautta: Korkeasaaren eläinasukkaat toimivat lajiensa edustajina ja niiden kautta lähestytään lajien luontaisia elinalueita ja elinympäristöjä sekä laajempia ympäristöongelmia, mutta pohditaan myös keinoja ongelmien ratkaisemiseksi sekä jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia.
Nallikarin lomakylä ja Solliden Camping – kestävän leirintäaluematkailun suunnannäyttäjät
Nallikarin Lomakylä Oulussa ja Solliden Camping Paraisilla ovat Suomen ensimmäiset Green Key -ympäristösertifikaatin saaneet leirintäalueet. Green Key kannustaa muutkin Suomen leirintäalue- ja mökkikyläyrittäjät mukaan tekemään vaikuttavaa ympäristötyötä.
Polkupyörämalli ilmastokasvatuksen tueksi
Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken suurimmista ympäristöhaasteista. Tämä heijastuu myös ympäristökasvatukseen: ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä kasvatus ja opetus ovat ajankohtaisia kehittämisen ja keskustelun kohteita. Ilmastokasvatuksen tutkijat Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell ja Anna Lehtonen rakensivat uuden kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen mallin.
Suojeluseläinten kanssa suojaamme monimuotoisuuden
Suojeluseläin, jota lapsi ihailee, voi olla voimaeläin, joka antaa lapselle voimaa tai uskoa tavoittaa tietty taito. Emme osaa kiivetä yhtä ketterästi kuin oravat tai juosta peuran lailla, mutta voimme kuvitella pyörällä ajaessamme tai juostessamme peuran voiman virtaavan sisäämme ja antavan voimaa juoksuun tai pyöräilyyn. Kiipeillessä lapsi voi kertoa leikkivänsä oravaa tai apinaa. Taidon tai voiman saaminen suojeluseläimeltä voi kehittää itsetuntoa ja omien taitojen arvostamista.
Eco-Schools for Ecosystems in South Africa
Nelson Mandela said, ”Education is the most powerful weapon which you can use to change the world.” Once you truly understand the water cycle, you realise that the water we use today is the water our ancestors used. Thus, the water we pollute today is the water we leave behind for our children and grandchildren.
JULKAISTUT LEHDET
JUTTUSARJAT
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
