Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:n hallitus koostuu ympäristökasvatuksen, koulutuksen ja kestävän kehityksen asiantuntijoista, joita yhdistää vahva halu vaikuttaa ja edistää merkityksellistä työtä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Kysyimme FEE Suomen hallituksen jäseniltä mitä ympäristökasvatus heille merkitsee ja millainen on heidän luontosuhteensa. Tässä esittelysarjassa he kertovat sen lisäksi roolistaan ja ajatuksistaan hallitustyöskentelyyn liittyen.
Kuka olet ja mistä tulet? Mikä on roolisi FEE Suomessa?
Olen Lohjalla asuva opettaja, jonka opetuspisteet sijaitsevat kahdessa ruotsinkielisessä Vihreä lippu-koulussa samalla paikkakunnalla. Tulin Lohjalle Pohjanmaalta, josta Vöyrin Oravaisilta olin saanut arvokkaita ympäristöarvoja koulun musiikkiopettajaltani, joka oli innokas luonnon ystävä.
FEE Suomen hallituksen jäsenenä toimin myös FEE Suomen edustajana Siemenpuusäätiön valtuustossa. Tämä tehtävä tuntuu minulle hyvin merkitykselliseltä, koska olen monikulttuurisen perheen isä. Koen tärkeäksi tukea edistymistä ja kehitystä myös Suomen ulkopuolella ja ymmärrän miten haasteellista ja arvokasta on, että Suomi edistää kestävämpää metsähoitoa ja lähidemokratiaa kansainvälisesti.
Olen huomannut lukutaidottomuuden, tietämättömyyden ja ympäristökoulutuksen puutteiden vaikuttavan kielteisesti köyhien alueiden energiaratkaisuissa ja jätteiden käsittelytavoissa siten, että ne kuormittavat ympäristöä ja ihmisten omaa terveyttä. Edelleen appeni kotimaassa kaiken ikäiset saattavat vieläkin laittaa roskat talon ulkopuolelle sateen poiskuljettamiseksi, ja joutuvat käyttämään dieselöljyä oman kodin sähkön tuottamiseksi. Köyhyys, tietämättömyys ja maan korruptoituneisuus eivät anna vaihtoehtoja muulle. Silti tämä maa tuottaa valtavia määriä korkeasti koulutettuja ihmisiä esimerkiksi USA:n ja Euroopan englanninkielisiin yliopistoihin tutkijoiksi. Panostamalla ainoastaan korkeisiin yliopistosaavutuksiin emme pysty muutamaan tilannetta, vaan meidän pitää tukea paikallisdemokratiaa: tavallisten ihmisten tietoa siitä, miten kehittää omaa arkeansa kestävämmin ja samalla nähdä siinä edellytyksiä kehitykseen, joka luo toivoa ja hyvinvointia sekä tasapainoista kehitystä ympäristön näkökannalta.
Miksi olet mukana FEE Suomen toiminnassa?
Kun omasta koulustani tuli Vihreä lippu -koulu, se oli vielä Natur och Miljön rf:n koordinoima. Huomasin nopeasti, että FEE Suomen kansainväliset verkostot olivat isoksi avuksi kannustamaan oppilaita ja opettajia jaksamaan ja näkemään ympäristökasvatuksen laajuutta ja tärkeyttä ilolla sekä yhteenkuuluvuuden tunteella. Huomasin myös asteittain, että kansainvälisyyttä ja Suomen vähemmistökielten asemaa luontokasvatuksen näkökulmasta oli tärkeä tukea ja koin mielekkääksi pyrkiä FEE Suomen hallitukseen. Hallituksessa olen viihtynyt useita hallituskausia ja samalla pyrkinyt verkostoitumaan muihin kansallisiin verkostoihin tiedottaen ympäristökasvatuksen tärkeydestä. Tällä hetkellä olen osittain tämän takia sekä Suomen Vanhempainliiton johtokunnan että Suomen Aineenopettajaliiton hallituksen jäsen.
Mitä ympäristö- ja kestävyyskasvatus sinulle merkitsee?
Maallamme ei ehkä ole yhtä paljon resursseja kuin isommilla mailla, mutta kokeilemalla uusia rakentavia tapoja tukea ympäristökasvatusta voimme edistää myös muiden isompien maiden mahdollisuuksia huomata, että ympäristökasvatusta voi tehdä toisin ja kestävämpää kehitystä tukea laajemmin.
Filosofian ja psykologian opettajana näen ympäristökasvatuksen tukevan vahvasti eettisiä valintoja ja kestävämpää elämäntapaa kasvatusyksikköni kohdalla. Vihreä lippu -toiminnan idea koen arvokkaaksi siten, että se kannustaa verkostoitumiseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Psykologisesta näkökulmasta koen ympäristökasvatuksen myönteisen sisällön ja laadun ensisijaisen tärkeäksi, jotta jaksamme toimia maailmassa olevien haasteiden keskellä tavalla, joka voi luoda toivoa, merkityksellisyyttä ja minun mielestäni myös uusia ratkaisumalleja parempaan tulevaisuuteen.
Voimme toki katsoa, että ihmisen kyky vaikuttaa ja tehdä valintoja edes omassa elämässään ovat hyvin rajalliset deterministiseltä ja neurologisesta näkökulmasta, mutta silti tieto ja sen käytännön soveltaminen prosessina voi tarjota ihmisille kognitiivisesti ja emotionaalisesti toimivia ratkaisutapoja ja suuntia toteuttaa parempaa elämää, joka antaa polkuja oikeaan suuntaan luontomme ja ihmiskuntamme hyväksi.
Millainen on oma luontosuhteesi?
Lapsuudenkodissani opin arvostamaan luontoa ja koin aluksi luontosuhteeni hyvin ongelmattomaksi, vaikka se sisälsi paljon ristiriitoja. Pohjanmaalla oli vaikeaa liikkua ilman autoa, ja moni valinta ei ollut yhtä helppo tehdä samalla tavalla kuin aikuiselämässä Etelä-Suomessa.
Lapsena ja nuorena minut otettiin mukaan marjastusretkille, sienestämään ja kalastamaan. Tätä asiaa pyrin vahvistamaan myös omille lapsilleni sellaisella tavalla, jossa pyrin luovasti ja ehkä jopa disruptiivisesti näkemään uusia ratkaisumahdollisuuksia luonnon ja lähimmäisteni hyvinvoinnin edistämiseksi.
