Elämme aikaa, jossa epävarmuus tuntuu monella tasolla niin taloudessa, turvallisuudessa kuin ympäristössäkin. Tämä kaikki välittyy myös lasten ja nuorten arkeen ja tulevaisuuskuvaan.
Nuorisobarometri 2025 kertoo huolestuttavaa kuvaa kehityksestä: nuorten luottamus omaan ja maailman tulevaisuuteen on romahtanut. Epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet, ja elämäntyytyväisyys on ollut pitkään laskussa. Kun usko tulevaan alkaa murentua, sen vaikutukset ulottuvat laajasti nuorten arkeen, valintoihin ja hyvinvointiin.
Näin ei kuuluisi tai tarvitsisi olla.
Meillä ihmisillä on supervoimia. Osaamme rakentaa jokapäiväistä todellisuuttamme omilla ja yhteisöjemme valinnoilla. Nämä valinnat ohjaavat polkua tulevaisuuteen. On keskeisen tärkeää osata pysähtyä visioimaan, millaisen tulevaisuuden haluan itselleni, meille ja tuleville sukupolville. Mitä teen tässä hetkessä sen saavuttamiseksi?
Yksilön haaveiden lisäksi tarvitsemme kollektiivisesti entistä kirkkaampaa visiota tulevaan. Suunta ei synny sattumalta vaan yhteisestä tahdosta nähdä pidemmälle kuin tämän hetken haasteet.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Peruskoulu 2045: Elämää varten -visio muistuttaa, että koulun tehtävä ei ole vain vastata muutoksiin, vaan myös rakentaa aktiivisesti parempaa tulevaisuutta. Se korostaa sivistyksen, osallisuuden ja hyvinvoinnin merkitystä, sekä ennen kaikkea kykyä toimia maailmassa, joka on jatkuvassa muutoksessa.
Historia osoittaa, että vaikeistakin ajoista selvitään. Suomi on rakentunut menneisyyden kriisien myötä yhteistyön, koulutuksen ja luottamuksen varaan. Nyt tämä sama perusta kutsuu meitä uudistumaan: ei vetäytymään, vaan vahvistamaan sitä, mikä kantaa.
Kestävä tulevaisuus ei ole erillinen tavoite, se on kaiken kehittämisen ydin. Ympäristö- ja kestävyyskasvatus antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ymmärtää maailman keskinäisriippuvuuksia, toimia vastuullisesti ja rakentaa ratkaisuja. Se luo toivoa – ei abstraktina ajatuksena, vaan konkreettisina tekoina arjessa.
Juuri nyt tarvitaan rohkeutta katsoa pidemmälle. Tarvitaan päätöksiä, jotka tukevat oppimista, osallisuutta ja planetaarista hyvinvointia. Tarvitaan yhteistä visiota, joka kantaa yli vaikeiden aikojen.
Kestävä koulu -ohjelmaesitys vastaa tähän haasteeseen. Se on tärkeä osa kestävyysmurrosta, jonka tarvitsemme. Kestävyysmurros ei ole yksittäinen muutos, vaan laaja yhteiskunnallinen siirtymä, joka koskettaa arvoja, osaamista ja arjen käytäntöjä. Kestävä koulu -ohjelma vastaa tähän ennen kaikkea tekemällä kestävyydestä koulun perustehtävän, ei vain irrallista teemaa.
Tulevaisuus ei ole jotain, joka vain tapahtuu meille. Se on jotain, jonka rakennamme yhdessä tässä ja tänään.
Anna Muotka
Toiminnanjohtaja
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi
anna.muotka(a)feesuomi.fi
Artikkelikuva: Anna Muotka / FEE Suomi