FEE Suomi ja Luonto- ja ympäristökoulujen liitto järjestivät tänään keskiviikkona paneelikeskustelun SuomiAreenassa. Koulujen kestävyydestä keskustelivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori Sirpa Tani, OAJ:n erityisasiantuntija Lauri Kurvonen ja Oulun kaupungin kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg. Keskustelua juonsivat järjestöjen toiminnanjohtajat Sinikka Kunttu ja Niina Mykrä.
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kouluissa pitäisi saada laajasti eteenpäin opetussuunnitelmista jo löytyviä linjauksia ympäristöasioiden sekä kestävyyden käsittelyyn opetuksessa. Monet panelistit nostavat esiin, että asia ei saa jäädä liikaa yksittäisten superopettajien harteille.
Professori Tani huomautti keinona asian muuttamiselle sitä, että ympäristöasioita tuotaisiin nykyistä enemmän opettajankoulutukseen. Kurvonen OAJ:sta tarjosi puolestaan ratkaisuksi yli 20 järjestön yhdessä laatiman valtakunnallisen Kestävä koulu -ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa on samankaltainen ajatus kuin Liikkuva koulu -ohjelmassa.
”Toivon, että poliitikot ymmärtäisivät tämän merkityksen, jotta saisimme Kestävä koulu -hankkeen todella käyntiin”, Kurvonen sanoo.
Koulu voi toimia edelläkävijänä, mutta ei yksin
Mikä koulun rooli on kestävyyskriisin ratkaisussa ja voiko koulu toimia kestävyyden edelläkävijänä? Voidaanko aloittaa koulusta?
”Ehdottomasti täytyy voida aloittaa koulusta, kyllä me muitakin meidän yhteiskunnan asioita pyritään ratkaisemaan koulutuksen ja tieteen keinoin. Ei vaan saa olla niin, että edelläkävijät ja sankariopettajat jäävät yksin. Täytyy saada keskiöön ekososiaalinen sivistys, täytyy nähdä, että olemme osa biosfääriä. Tämä on arvopohja, mitä täytyy sisäistää, muuten olemme ulkona auttamatta”, Kurvinen sanoo.

Keskustelun osallistujat SuomiAreenan lavan edessä.
Tani kuitenkin huomauttaa, että vaikka koulu voi toimia edelläkävijänä, se ei riitä, sillä laajoja yhteiskunnallisia toimia tarvitaan jo nyt.
Ympäristökriisi on tieteellinen tosiasia, josta on tärkeää opettaa
Mykrän väitöstutkimuksen mukaan opettajat kokevat, että heidän on vaikeaa puhua elämäntapaan liittyvistä asioista, ja ympäristöasiat koetaan helposti poliittisiksi. Panelistit ymmärsivät tilanteen hyvin, mutta halusivat kannustaa siitä eteenpäin.
”Kyllähän me tiedämme, että ilmastonmuutos on totta ja vaikuttaa arkeemme. Ja jos emme tee mitään, tilanne vain pahenee. Sen takia toivoisin, että asiaa ei arasteltaisi, koska se perustuu tieteeseen”, ministeri Mikkonen sanoo.
Tomberg kannusti myös kaikkia opettajia ottamaan tunteiden käsittelyn mukaan opetukseen ja kasvatukseen, sillä ympäristökriisi ahdistaa monia nuoria nuorisobarometrinkin mukaan. Keskustelussa mukana olleet Oulun steinerkoulun oppilaat Riina Martikainen ja Tuuli Tervonen kertoivat myös miettivänsä ympäristöasioita jatkuvasti.
Tomberg nosti myös esiin, että kaikkien koulun toimijoiden on tärkeää kertoa kestävyyden yhteistä sanomaa.
”Lapset ja nuoret huomaavat heti kaiken falskiuden eli ei kannata larpata sitä kestävyyttä vaan oikeasti tehdä”, hän kannustaa.
Jukka Takalon keskustelusta kokoama kupletti
Maukasta kasvisruokaa,
kouluihimme vihdoin tuokaa.
Peruskoulu marssii mahallaan.
Mitä sä syöt?
Mitä sä grillaat?
Syömällä voit pelastaa maailmaa.
Ekososiaalinen sivistys,
keskiöön koulussa.
Tiede on supervoima,
Porissa ja Kouvolassa, Iissä ja Oulussa
Mihin taimen istuttais,
kuinka puun kasvattais?
Että kestäis myrskytuulet,
miten on, mitä luulet?
Ei metsä kasva pimennossa,
ei kurissa, ei komennossa.
Valossa se korkeeks varttuu,
kenties tieto, viisaus karttuu.