Verkkolehti
HAKUTULOS
Lehti 2024
Kasvun vuosi – Luonnon ja oman elämän havaintokirja on kuin päiväkirja tai oman mielen kalenteri, mutta ilman kiirettä ja aikataulutusta, vuodenaikojen mukaan lempeästi soljuva. Kirjassa on satoja käsin piirrettyjä luontokuvituksia sekä harjoitteita ja pohdintatehtäviä, joiden matkassa lukija voi syventää luontosuhdettaan. Marjo Pakkanen esittelee teoksen ja haastattelee sen tekijöitä, kirjailija Maaretta Tukiaista ja kuvittaja Markus Freytä.
Hyvärilässä luonto ei ole pelkkä puheenaihe, vaan tekemisen keskiössä. Jokainen projekti ja tapahtuma avaa mahdollisuuksia oppia ja vaikuttaa. Olipa kyseessä viikatteen heilutus niityllä, taideteoksen luominen tai uuden oppiminen vesistön äärellä, osallistujat saavat paitsi tietoa myös merkityksellisiä kokemuksia. Ekaterina Sysoeva esittelee Hyvärilän menetelmiä, joilla osallistetaan nuoria ympäristönsuojeluun.
Ihmiset kohtelevat hyvin sellaista ympäristöä, jolla on heille merkitystä. Mikäli oppija kokee omakohtaisesti kulttuuriympäristön tärkeyden, hän saattaa ymmärtää sen suojelemisen merkityksen. Kirsi Hännisen artikkeli sisältää museotyön oivalluksia ja harjoitteita, joiden avulla voidaan tutkia omia arvoja.
Ympäristökasvattajilla on erinomainen mahdollisuus laajentaa tulevaisuusvaltaa luomalla lapsille ja nuorille edellytyksiä tulevaisuusajatteluun ja innostamalla heitä mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Sitran asiantuntija Lilli Poussa vinkkaa, millä tavoin tulevaisuutta voisi pohtia lasten ja nuorten kanssa.
Suomalaiset nuoret eivät tutkimusten mukaan koe saavansa riittävästi tukea vaikuttamistaitojen opetteluun. Heidän yhteiskunnallinen tietämyksensä on korkeatasoista, mutta osallistumishalukkuus ja luottamus omiin kykyihin yhteiskunnallisina toimijoina on laimeaa. Vaikuttamistaitojen harjoitteluun on siis kiinnitettävä huomiota. Pinja Sipari esittelee materiaaleja vaikuttamiskasvatuksen avuksi.
Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon taiteellinen ja tutkimuksellinen työ metsäaiheiden parissa huipentuu Suomea kiertävässä näyttelyssä. Pohjoistuulen metsä -näyttely on esillä Pohjanmaan museossa, Vaasassa huhtikuulle asti. Sen jälkeen näyttely siirtyy Luomukseen, Helsinkiin. Samalla Pohjoistuulen metsä on päätösteos taiteilijoiden trilogialle. Heidän tavoitteensa on, että ihmiset ymmärtäisivät laajemmin metsäkysymyksen, joka koskettaa paitsi ihmistä myös kaikkia noin viittätuhatta lajia luonnontilaisissa metsissä.
Kestävästä kehityksestä on niin monta erilaista tulkintaa, että yleisellä tasolla, hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista on ollut pitkään helppo hyväksyä ajatus sen tavoittelemisesta. Edistetään kaikkea hyvää samaan aikaan ilman, että talous kärsii! Kaikki tykkäävät. – – Haasteista huolimatta kestävyyskasvatukseen kannattaa tarttua innolla. Tämä on työtä, jolla on tarkoitus, kirjoittaa Essi Aarnio-Linnanvuori.
Keksiminen ja luovuus ovat kestävyysosaamista. On olennaista kehittää uutta, koska toimintamme ei ole kestävää. On myös osattava elää epävarmuudessa, koska emme tiedä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Näitä osaamisalueita voi harjoittaa innovoimalla. Hanna Seimola rohkaisee artikkelissaan harjoittamaan arjessa luovaa innovointia.
Viisi vuotta sitten Eduskuntatalon portaille kokoontui lastenlastensa tulevaisuudesta ja planeetan tilasta huolestuneiden isovanhempien ryhmä. He luovuttivat eduskuntaryhmille vetoomuksen pikaisten ilmastotoimien puolesta. Siitä saakka Ilmastoisovanhemmat ovat kokoontuneet Eduskuntatalon portaille perjantaiaamuisin. Orpon hallituksen puutteelliset ilmastotoimet vietiin elokuussa oikeuteen yhdessä muiden järjestöjen kanssa. ”Kun on mukana Ilmastoisovanhempien tilaisuuksissa, saa uutta voimaa”, toteaa yksi ilmastomummo.
Älä osta mitään -kampanjassa keskitytään tänä vuonna erityisesti tekstiiliteollisuuden nurjiin puoliin. ”Ultrapika on uhka kiertotaloudelle, tietoturvalle, tuoteturvallisuudelle, kehonkuvalle, laaduntajulle, kuluttajan hintakäsitykselle ja omalle taloudelle. Siksi tarvitsemme keinoja ja tietoa sen välttelemiseen ja käsittelemiseen”, sanoo kampanjassa mukana oleva vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy. Tästä jutusta voit poimia tärpit ja vinkit opetukseen sekä lukea, millaiset aineettomat lahjat olisivat mieluisia alakouluikäisten Miljan, Iisan, Wilhon ja Aurin mielestä.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713