Kestävä tulevaisuus edellyttää tulevaisuusvallan laajentamista 

Teksti: Lilli Poussa

Oletko kuullut tulevaisuudesta, jossa kaikesta pitää luopua, tarjolla on lähinnä naurista ja perunaa ja talvet värjötellään? Tulevaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, millaisia tulevaisuuskuvia meillä on ja ketkä niitä määrittelevät.  

Tulevaisuuskuvien vaikutus

Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Millaisia tulevaisuuskuvia meillä on esimerkiksi arjesta maapallon kantokyvyn rajoissa? Onko elämä täyttä ja kukoistavaa vai niukkaa ja apaattista – ja kenen näkökulmasta? Ajattelemmeko ehkä, että teknologia ratkaisee ongelmat, vai tavoittelemmeko muutoksia myös esimerkiksi tavoissamme tuottaa ja kuluttaa asioita ja palveluita?  

Tulevaisuuskuvilla on merkitystä, sillä ajatuksemme tulevaisuudesta vaikuttavat valintoihimme tässä päivässä. Jos ajattelemme, että tulevaisuus maapallon kantokyvyn rajoissa on sekä mahdollinen että toivottava, valitsemme kauppareissulla todennäköisesti ekologisesti kestävämpiä tuotteita. Silloin olemme myös valmiita poliittisiin päätöksiin, jotka vievät meitä kohti tuota tulevaisuutta. Jos taas ajattelemme, ettei hiilineutraalius ole mahdollista, saati toivottavaa, ei se todennäköisesti ohjaa valintojamme ja päätöksiämme. 

Kiinnittämällä huomiota tulevaisuusvaltaan pohdimme esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Millaisia tulevaisuusnäkymiä meillä on?
• Kuka tulevaisuuskuvia määrittelee?
• Millaisena tulevaisuus kuvataan?
• Kenen tulevaisuudesta puhutaan?
• Ja mikä tärkeintä: Kuka pääsee osalliseksi tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin? 

Nuorten kokemus

Suomalaisten ajatuksia tulevaisuudesta kartoittavasta Tulevaisuusbarometrista (Sitra, 2023) käy ilmi, että 15–24-vuotiaat nuoret kokevat luonnon kantokyvyn murenemisen vaikuttavan omaan elämäänsä muita ikäryhmiä enemmän. Niin ikään, kun barometrissa kysyttiin, kenen ääni ei riittävästi kuulu keskustelussa tulevaisuudesta, nousivat vastauksissa kärkeen lapset ja nuoret tavallisten kansalaisten rinnalla. Tulevaisuusvaltaa tulisi siis laajentaa myös lasten ja nuorten suuntaan.  

Ympäristökasvattajilla on erinomainen mahdollisuus laajentaa tulevaisuusvaltaa luomalla lapsille ja nuorille edellytyksiä tulevaisuusajatteluun ja innostamalla heitä mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Liikkeelle voi lähteä vaikka kysymyksistä:

• Millainen on lasten ja nuorten mielestä toivottava tulevaisuus maapallon kantokyvyn rajoissa?
• Keitä ja mitä tulevaisuudessa näkyy?
• Millaiselta arki ja juhla näyttävät?
• Kuinka pitkälle tulevaisuuteen pystymme ajattelemaan?

Artikkelin kirjoittaja Lilli Poussa työskentelee asiantuntijana Sitran ennakointitiimissä, jossa tuotetaan tulevaisuuteen luotaavaa ennakointitietoa ja kehitetään työkaluja tulevaisuusajattelun tueksi.

Lisää tukea voi hakea tulevaisuusvaltalinssistä, joka on käytännönläheinen työkalu tulevaisuusvallan tarkasteluun ja yhteisen keskustelun tueksi. 

Juttu on julkaistu myös vuonna 2024 painetussa Ympäristökasvatus Teema -lehdessä.

Lue lehden muita juttuja