Verkkolehti
HAKUTULOS
Kestävyysosaaminen
Suunta on huolestuttava: ihmistoiminta nakertaa luontoa pala palalta. Opetussuunnitelmassakin tunnistetaan, että ihminen on täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta ja että sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Miten koulut voivat tukea oppilaita niin, että he osaisivat vaalia luonnon monimuotoisuutta? Niina Mykrä tarkastelee tätä kysymystä GreenComp-viitekehyksen ja käytännön vinkkien kautta.
Komentosilta-verkoston rehtorit seisoivat Majavalammen reunalla katsomassa, miten yksi eläin oli muokannut kokonaisen maiseman. Oli kunnioittavan hiljaista. Kun luonnon monimuotoisuus tulee lähelle kaikin aistein, syntyy tunnetta ja keskusteluja. Mitä elonkirjoa kunnioittava johtajuus voisi käytännössä tarkoittaa, ja miten sitä voisi koulussa edistää?
Kestävän maailman rakentaminen kohdistaa eri ihmisryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin erilaisia paineita. Kestävyystoimien oikeudenmukaisuutta mittaakin hyvin se, kuinka tehtävät toimet vaikuttavat yhteiskunnan haavoittuviin yhteisöihin ja reuna-alueisiin. Tiia-Mari Tervaharjun ja Kirsi Pauliina Kallion artikkeli antaa eväitä kestävyysmurroksen reilumpaan toteuttamiseen.
Ympäristökasvatukselle asetetut tavoitteet keskittyvät valtaosin tiedon lisäämiseen. Luontoa olisi kuitenkin käytettävä ihmisten pysäyttämiseen ja syvällisen tulevaisuusajattelun mahdollistamiseen. Viimeistään nyt olisi käyttöä tulevaisuusvalmennukselle ja hyville pelivälineille! Satu Jovero pohtii artikkelissaan, millaisia työvälineitä kestävän tulevaisuuden luomisen työkalupakkiin tarvitaan.
Kolmen korkeakoulun yhteinen kenttäkurssi Botswanassa opetti, että kestävyyshaasteet ovat samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Työskentely huipentui perinteisessä kgotla-tapaamisessa Kavimban kylän päällikön ja kylänvanhimpien kanssa. Tapaamisessa kyläläiset kertoivat perinteisestä luonnonvarojen käytöstä, ihmisten ja villieläinten välisistä konflikteista sekä muutoksista, joita ilmaston lämpeneminen on tuonut heidän elämäänsä. Viikkoa rytmittivät myös kaksi retkeä paikallisiin kansallispuistoihin. Tero Lämsä ja Henna Rouhiainen kertovat projektista, sen taustoista ja johtopäätöksistä.
Ympäristökasvattajilla on erinomainen mahdollisuus laajentaa tulevaisuusvaltaa luomalla lapsille ja nuorille edellytyksiä tulevaisuusajatteluun ja innostamalla heitä mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Sitran asiantuntija Lilli Poussa vinkkaa, millä tavoin tulevaisuutta voisi pohtia lasten ja nuorten kanssa.
Suomalaiset nuoret eivät tutkimusten mukaan koe saavansa riittävästi tukea vaikuttamistaitojen opetteluun. Heidän yhteiskunnallinen tietämyksensä on korkeatasoista, mutta osallistumishalukkuus ja luottamus omiin kykyihin yhteiskunnallisina toimijoina on laimeaa. Vaikuttamistaitojen harjoitteluun on siis kiinnitettävä huomiota. Pinja Sipari esittelee materiaaleja vaikuttamiskasvatuksen avuksi.
Kestävästä kehityksestä on niin monta erilaista tulkintaa, että yleisellä tasolla, hyvinkin erilaisista arvolähtökohdista on ollut pitkään helppo hyväksyä ajatus sen tavoittelemisesta. Edistetään kaikkea hyvää samaan aikaan ilman, että talous kärsii! Kaikki tykkäävät. – – Haasteista huolimatta kestävyyskasvatukseen kannattaa tarttua innolla. Tämä on työtä, jolla on tarkoitus, kirjoittaa Essi Aarnio-Linnanvuori.
Keksiminen ja luovuus ovat kestävyysosaamista. On olennaista kehittää uutta, koska toimintamme ei ole kestävää. On myös osattava elää epävarmuudessa, koska emme tiedä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Näitä osaamisalueita voi harjoittaa innovoimalla. Hanna Seimola rohkaisee artikkelissaan harjoittamaan arjessa luovaa innovointia.
Vihreä lippu -ohjelma vahvistaa ympäristö- ja kestävyysosaamista kasvatusalalla ympäri Suomea. Ohjelma on jo 25 vuoden ajan antanut lapsille ja nuorille eväitä kestävän elämäntavan ja tulevaisuuden rakentamiseen eri teemojen näkökulmasta. Sagalundin museo ja lastenkulttuurikeskus, Päiväkoti Neulanen ja Marjalan koulu kertovat omista Vihreä lippu -projekteistaan.