Verkkolehti
HAKUTULOS
Lapset
Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi elämäämme. Se auttaa työssä, opinnoissa, tiedonhaussa ja arjen askareissa. Usein havahdumme pohtimaan seurauksia vasta siinä vaiheessa, kun muutos on jo tapahtunut. Näin on käynyt myös tekoälyn kanssa. Tekoäly on kehittynyt nopeasti, mutta keskustelu sen vaikutuksista, riskien hallinnasta ja pelisäännöistä on kulkenut jäljessä, vaikka keskustelun tulisi auttaa ohjaamaan kehityksen suuntaa.
Luonnon monimuotoisuudesta viestiminen ei tapahdu vain tutkimusraporteissa tai luontopoluilla. Kun nuoret ja lapset pääsevät itse rakentamaan kaupunkitilaa taiteen avulla, syntyy uusia tapoja vahvistaa luontosuhdetta, yhteisöllisyyttä ja kokemusta omasta toimijuudesta. Anna Haukka esittelee Brakun linnut -hankkeen oivalluksia ja tuotoksia.
Vuoden 2026 alussa käynnistyneen kansallisen Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia tuomalla luonnon tutkitut terveyshyödyt osaksi arkeamme ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Luonnon terveyshyötyjen saamisessa lähiluonnon merkitys korostuu lapsilla. Teksti: Marja Järvenpää.
Kaikkiin koulun pihoihin voidaan tuoda luontoa luontopohjaisilla ratkaisuilla. Käytössä olevaa pihaa voidaan monipuolistaa ja vehreyttä lisätä joko yksittäisillä elementeillä tai yhdistelemällä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Pienetkin lisäykset viljelylaatikoista ja majanrakennuspaikoista hyppelykiviin lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat samalla mahdollisuuksia leikkiin, liikkeeseen ja luontokosketukseen. Teksti: Hertta Ahvenainen ja Pihla Jokinen.
Tutkimustieto luonnossa oleskelun hyödyistä lisääntyy koko ajan. Lasten immuniteetti, oppiminen, sosiaaliset taidot, mielenterveys ja fyysinen kunto hyötyvät liikkumisesta luonnonympäristöissä. Ihmislapsi on olento, joka kerta kaikkiaan tarvitsee kiipeilyä ja juoksentelua epätasaisessa maastossa ja kontakteja muiden lajien kanssa. Ilman niitä lapset ovat kuin ruukkukasveja, jotka eivät koskaan kasva täyteen potentiaaliinsa. Artikkeli: Essi Aarnio-Linnanvuori.
Miten aikuisen tulisi toimia, jotta lapselle syntyisi hyvinvointia tukeva, läheinen luontosuhde – sellainen, joka kantaa läpi elämän ja näkyy myös vastuullisena luontoon suhtautumisena? Lasten Luontolähde -hanke etsii, kerää, testaa ja kehittää yhdessä parhaita käytäntöjä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus luoda omanlainen, merkityksellinen suhde luontoon.
Miten lasten luontoyhteyden syvenemistä voisi tukea arjessa ja luontoretkillä? Miten luontoyhteyttä voisi vahvistaa silloin, jos luontoon ei ole mahdollisuuksia päästä päivittäin? Tutkija Irina Salmi esittelee katsausta, jossa etsittiin lasten luontoyhteyteen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa.
Sata vuotta sitten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle. Juhlavuoden kunniaksi museo järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä eri-ikäisille vierailijoille. Yleisö pääsee myös ihailemaan uusia taideteoksia: Urho-karhua ja Hilma-huuhkajaa sekä koko seinän peittävää museoaulan kuvateosta.
Vauvojen luontokylpy -menetelmä soveltaa seikkailukasvatuksen ja ympäristökasvatuksen teorioita vauvaperheille sopivaan muotoon. Luontokylpy tukee vauvaperheen hyvinvointia luontolähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kun luontoympäristössä toimitaan perheyhteisönä, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.