Verkkolehti
HAKUTULOS
Lapset
Vuoden 2026 alussa käynnistyneen kansallisen Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia tuomalla luonnon tutkitut terveyshyödyt osaksi arkeamme sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Luonnon terveyshyötyjen saamisessa lähiluonnon merkitys korostuu lapsilla. Teksti: Marja Järvenpää.
Kaikkiin koulun pihoihin voidaan tuoda luontoa luontopohjaisilla ratkaisuilla. Käytössä olevaa pihaa voidaan monipuolistaa ja vehreyttä lisätä joko yksittäisillä elementeillä tai yhdistelemällä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Pienetkin lisäykset viljelylaatikoista ja majanrakennuspaikoista hyppelykiviin lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat samalla mahdollisuuksia leikkiin, liikkeeseen ja luontokosketukseen. Teksti: Hertta Ahvenainen ja Pihla Jokinen.
Tutkimustieto luonnossa oleskelun hyödyistä lisääntyy koko ajan. Lasten immuniteetti, oppiminen, sosiaaliset taidot, mielenterveys ja fyysinen kunto hyötyvät liikkumisesta luonnonympäristöissä. Ihmislapsi on olento, joka kerta kaikkiaan tarvitsee kiipeilyä ja juoksentelua epätasaisessa maastossa ja kontakteja muiden lajien kanssa. Ilman niitä lapset ovat kuin ruukkukasveja, jotka eivät koskaan kasva täyteen potentiaaliinsa. Artikkeli: Essi Aarnio-Linnanvuori.
Miten aikuisen tulisi toimia, jotta lapselle syntyisi hyvinvointia tukeva, läheinen luontosuhde – sellainen, joka kantaa läpi elämän ja näkyy myös vastuullisena luontoon suhtautumisena? Lasten Luontolähde -hanke etsii, kerää, testaa ja kehittää yhdessä parhaita käytäntöjä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus luoda omanlainen, merkityksellinen suhde luontoon.
Miten lasten luontoyhteyden syvenemistä voisi tukea arjessa ja luontoretkillä? Miten luontoyhteyttä voisi vahvistaa silloin, jos luontoon ei ole mahdollisuuksia päästä päivittäin? Tutkija Irina Salmi esittelee katsausta, jossa etsittiin lasten luontoyhteyteen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa.
Sata vuotta sitten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle. Juhlavuoden kunniaksi museo järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä eri-ikäisille vierailijoille. Yleisö pääsee myös ihailemaan uusia taideteoksia: Urho-karhua ja Hilma-huuhkajaa sekä koko seinän peittävää museoaulan kuvateosta.
Vauvojen luontokylpy -menetelmä soveltaa seikkailukasvatuksen ja ympäristökasvatuksen teorioita vauvaperheille sopivaan muotoon. Luontokylpy tukee vauvaperheen hyvinvointia luontolähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kun luontoympäristössä toimitaan perheyhteisönä, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.
Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713