Teksti: Marjo Pakkanen

Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi elämäämme. Se auttaa työssä, opinnoissa, tiedonhaussa ja arjen askareissa. Usein havahdumme pohtimaan seurauksia vasta siinä vaiheessa, kun muutos on jo tapahtunut. Näin on käynyt myös tekoälyn kanssa. Tekoäly on kehittynyt nopeasti, mutta keskustelu sen vaikutuksista, riskien hallinnasta ja pelisäännöistä on kulkenut jäljessä, vaikka keskustelun tulisi auttaa ohjaamaan kehityksen suuntaa.

Miksi ja millä hinnalla tekoälyä käytetään?

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 78 prosenttia lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä. Moni vastaajista kertoo, ettei koulussa ole juuri keskusteltu tekoälyn hyödyistä, haitoista tai pelisäännöistä. Huolestuttava ajatus on, ettei näistä välttämättä keskustella kotonakaan. Kun tekoälystä tulee yhä suurempi osa lasten ja nuorten arkea, korostuu myös aikuisten vastuu ymmärtää sen vaikutuksia ja ohjata sen käyttöä.

Tekoälystä puhuttaessa keskustelu keskittyy usein tietosuojaan, tietoturvaan ja yksityisyyteen. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta samalla moni muu merkittävä näkökulma jää liian vähälle huomiolle. Virheellinen tieto, eettiset kysymykset, kriittinen ajattelu ja ympäristövaikutukset jäävät usein taka-alalle niin julkisessa keskustelussa kuin tekoälykoulutuksissakin. Liian harvoin nostetaan esille, että tekoälyn käyttö perustuu energiaa kuluttavaan infrastruktuuriin, jolla on myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tärkein kysymys ei ole, mitä kaikkea tekoäly pystyy tekemään, vaan mitä varten ja millä hinnalla.

Tekoäly leikkikaverina?

Hiljattain juttelin erään kasvattajan kanssa, joka kertoi kohdanneensa esikoululaisia, jotka juttelevat tekoälylle silloin, kun vanhemmilla ei ole aikaa. Tämä herättää väistämättä kysymyksen tekoälyn roolista elämässämme. Onko se apuväline, opettaja, leikkikaveri vai jotain muuta? Voiko se alkaa korvata vuorovaikutusta, läsnäoloa, kaveruussuhteita tai jopa vanhemmuutta? Mitä tapahtuu, jos alamme siirtää tekoälylle tehtäviä, jotka kuuluvat ihmisille?

Lapset ja nuoret tarvitsevat vastausten lisäksi aikaa, kuuntelua, tunteiden käsittelyä, aitoja kohtaamisia ja yhdessä tekemistä. He tarvitsevat läsnäoloa, välittämistä ja kokemuksia, jotka rakentuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Niitä tekoäly ei voi korvata, vaikka se kykeneekin jäljittelemään keskustelua vakuuttavasti.

Tekoäly herättää voimakkaita tunteita. Toiset näkevät siinä lähes rajattomia mahdollisuuksia, toiset pelkäävät sen vaikutuksia työelämään, yksityisyyteen tai jopa ihmisyyteen. Molemmissa näkökulmissa on perää. Tekoäly voi helpottaa arkea, tehostaa työtä ja auttaa ratkomaan ongelmia. Sen käyttö ei kuitenkaan voi perustua pelkkään tehokkuuden tavoitteluun. Kannattaa kysyä itseltämme: mitä menetämme, jos emme enää osaa tai jaksa kyseenalaistaa, arvioida ja muodostaa omia näkemyksiämme?

Ajattelutavoillamme on suuri merkitys hyvinvointiimme, oppimiseemme ja päätöksentekoomme. Mitä tapahtuu, jos totumme siihen, että joku muu tuottaa vastaukset, ideat ja ratkaisut? Tyydymmekö nopeaan vastaukseen miettimättä, mitä itse todella ajattelemme ja pidämme tärkeänä?

Hyvä renki, huono isäntä

Vanha sanonta muistuttaa, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sama pätee tekoälyyn. Tekoälyn kehitys jatkuu, mutta sen suunnasta voimme yhä päättää itse. Tekoälyn tehtävä on palvella ihmistä, ei ohjata ja päättää ihmisen puolesta. On hyvä pohtia, milloin tekoäly tukee omaa ajatteluamme ja milloin alamme huomaamattamme ulkoistaa sille liikaa harkintaa ja päätöksentekoa.

Lopulta kysymys tekoälystä ei ole vain teknologinen. On aiheellista kysyä, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Mitä pidämme arvokkaana? Mitkä asiat elämässä ovat korvaamattomia? Kyse on ennen kaikkea arvoista ja valinnoista. Siksi tarvitsemme avointa ja tasapainoista keskustelua, joka luo edellytyksiä sille, että teknologia palvelee ihmistä eikä ihminen teknologiaa.

Artikkelin kirjoittaja Marjo Pakkanen on ympäristökasvatusasiantuntija, kouluttaja sekä FEE Suomen hallituksen puheenjohtaja, joka opiskeli tekoälyvalmentajaksi ymmärtääkseen paremmin tekoälyn mahdollisuuksia, siihen liittyviä riskejä sekä sen vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kuva: Prottoy Hasan / Unplash