Verkkolehti
HAKUTULOS
Lehti 2026
Tekoäly on tullut vauhdilla osaksi elämäämme. Se auttaa työssä, opinnoissa, tiedonhaussa ja arjen askareissa. Usein havahdumme pohtimaan seurauksia vasta siinä vaiheessa, kun muutos on jo tapahtunut. Näin on käynyt myös tekoälyn kanssa. Tekoäly on kehittynyt nopeasti, mutta keskustelu sen vaikutuksista, riskien hallinnasta ja pelisäännöistä on kulkenut jäljessä, vaikka keskustelun tulisi auttaa ohjaamaan kehityksen suuntaa.
Luonnon monimuotoisuudesta viestiminen ei tapahdu vain tutkimusraporteissa tai luontopoluilla. Kun nuoret ja lapset pääsevät itse rakentamaan kaupunkitilaa taiteen avulla, syntyy uusia tapoja vahvistaa luontosuhdetta, yhteisöllisyyttä ja kokemusta omasta toimijuudesta. Anna Haukka esittelee Brakun linnut -hankkeen oivalluksia ja tuotoksia.
Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta sain tiedon korvanappiini: luontoteon käsite on lisätty päivitettyyn luonnonsuojelulakiin. Käsite määrittelee tekoja, jotka parantavat luonnon tilaa ja monimuotoisuutta sekä auttavat yhteisöjä ja yrityksiä osoittamaan, että ne toimivat luonnon hyväksi. Uusi kirjaus on tärkeä viesti siitä, että luonnon tilaa voidaan ja täytyy vahvistaa aktiivisilla teoilla.
Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt pitkään. Monet lajit ja elinympäristöt ovat ahdingossa. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton – tiedämme jo paljon siitä, mikä luontoa kuormittaa, ja ennen kaikkea siitä, mikä auttaa. Ympäristökasvatuksella on luontokadon pysäyttämisessä keskeinen rooli.
Suomen luonnon tila heikkenee, ja asiaan on puututtava. Valtakunnallinen Priodiversity LIFE -hanke on historiallinen ponnistus, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa.
Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa suojelualueverkostot sekä ennallistaminen ja luonnonhoito ovat avainasemassa, sillä ne tarjoavat riittävän laajoja ja laadukkaita elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Myös yhteydet alueiden välillä ovat tärkeitä, jotta lajit voivat liikkua ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
Tutustu Priodiversity LIFE -hankkeen ympäristökasvatusmateriaaleihin, joista saat sisältöä ja inspiraatiota opetukseen!
Vuoden 2026 alussa käynnistyneen kansallisen Terveyttä luonnosta -ohjelman tavoitteena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia tuomalla luonnon tutkitut terveyshyödyt osaksi arkeamme ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Luonnon terveyshyötyjen saamisessa lähiluonnon merkitys korostuu lapsilla. Teksti: Marja Järvenpää.
Kaikkiin koulun pihoihin voidaan tuoda luontoa luontopohjaisilla ratkaisuilla. Käytössä olevaa pihaa voidaan monipuolistaa ja vehreyttä lisätä joko yksittäisillä elementeillä tai yhdistelemällä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Pienetkin lisäykset viljelylaatikoista ja majanrakennuspaikoista hyppelykiviin lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat samalla mahdollisuuksia leikkiin, liikkeeseen ja luontokosketukseen. Teksti: Hertta Ahvenainen ja Pihla Jokinen.
Tutkimustieto luonnossa oleskelun hyödyistä lisääntyy koko ajan. Lasten immuniteetti, oppiminen, sosiaaliset taidot, mielenterveys ja fyysinen kunto hyötyvät liikkumisesta luonnonympäristöissä. Ihmislapsi on olento, joka kerta kaikkiaan tarvitsee kiipeilyä ja juoksentelua epätasaisessa maastossa ja kontakteja muiden lajien kanssa. Ilman niitä lapset ovat kuin ruukkukasveja, jotka eivät koskaan kasva täyteen potentiaaliinsa. Artikkeli: Essi Aarnio-Linnanvuori.