Teksti: Viliina Evokari ja Pihla Soinnunmaa

Kuvitus: Elina Pisko

---

Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt pitkään. Monet lajit ja elinympäristöt ovat ahdingossa. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton – tiedämme jo paljon siitä, mikä luontoa kuormittaa, ja ennen kaikkea siitä, mikä auttaa. Ympäristökasvatuksella on luontokadon pysäyttämisessä keskeinen rooli.

Suomen luonnon tilasta on tarjolla paljon tutkittua tietoa, eikä viesti ole kevyt. Tuoreimpien arvioiden mukaan joka yhdeksäs arvioitu laji on Suomessa uhanalainen. Lisäksi lähes puolet luontotyypeistä on uhanalaisia.

Luonto köyhtyy erityisesti siksi, että elinympäristöt muuttuvat: metsiä käsitellään voimakkaasti, perinneympäristöt kasvavat umpeen, kosteikkoja on kuivattu ja vesistöjä kuormitettu. Myös ilmastonmuutos, vieraslajit ja saastuminen lisäävät painetta. Luontokato ei siis ole yksi irrallinen ongelma, vaan seuraus siitä, miten käytämme maata, metsiä, vesiä ja muita luonnonvaroja.

Kehitys ei ole pelkästään huonoa. Osa lajeista, kuten saimaannorppa ja merikotka, on hyötynyt pitkäjänteisestä suojelusta, ja joissakin elinympäristöissä on saatu aikaan parannuksia. Tämä kannattaa muistaa, koska jos puhumme vain menetyksistä, riskinä on lamaantuminen. Jos taas kerromme myös onnistumisista, syntyy halu toimia.

Suomen luonnolla on mahdollisuus toipua

Kuudes sukupuuttoaalto eroaa edeltäjistään siinä, että sen käynnistäjä on yksi laji – ihminen. Juuri siksi siihen voidaan myös vaikuttaa. Meillä on monia konkreettisia ratkaisuja, jos vain löytyy halu toimia.

Suomessa on jo laajennettu suojelualueverkostoa, lisätty ennallistamista ja vahvistettu lajien suojelua. Suunta on monella tavalla oikea, mutta vauhtia tarvittaisiin lisää. Kun luonnolle annetaan tilaa ja haitallisia paineita vähennetään, se pystyy toipumaan.

Luonnon tilan parantaminen ei kuitenkaan synny vain suojelualueilla tai viranomaistyössä. Ratkaisuja tarvitaan maankäytössä, kulutuksessa, opetuksessa, taloudessa ja arjen valinnoissa. Luontokadon pysäyttäminen on koko yhteiskunnan tehtävä – ja samalla myös kasvatuksen kysymys. Mukaan tarvitaan julkinen sektori käynnistäjänä ja suunnannäyttäjänä, yritykset vastuullisina toimijoina, rahoittajat mahdollistajina ja kansalaiset muutosvoimana.

Korjaa ja ennaltaehkäise

Ratkaisut luonnon elvyttämiseksi voidaan jakaa kahteen koriin – korjaa ja ennaltaehkäise. Moni luontoa korjaavista ja luontokatoa ehkäisevistä teoista on sellaisia, joita jokainen voi tehdä omassa arjessaan.

Korjaa. Luonnon korjaaminen on käytännössä ennallistamista ja luonnonhoitoa. Ennallistaminen tarkoittaa ihmistoiminnan heikentämän elinympäristön palauttamista kohti luonnontilaa tai sen kaltaista tilaa.

Luonnonhoito on joukko toimia, joilla ylläpidetään tai parannetaan luonnonarvoja. Näistä voit lukea lisää artikkelista Näin ennallistaminen ja luonnonhoito auttavat pysäyttämään luontokatoa.

Myös tavallinen kansalainen voi osallistua korjaaviin luontotekoihin. Vieraslajien torjuntatalkoot, roskien kerääminen rannoilta ja metsistä, pölyttäjille sopivan niityn perustaminen pihalle tai taloyhtiön alueelle sekä linnunpönttöjen ja hyönteishotellien rakentaminen ovat tekoja, joilla elinympäristöjen laatua voidaan parantaa.

Ennaltaehkäise. Jos luontoa heikennetään koko ajan lisää, korjaustoimet eivät yksin riitä. Siksi tarvitaan myös ennaltaehkäisyä: valintoja, jotka vähentävät luonnolle aiheutuvaa painetta jo etukäteen. Yksi tärkeimmistä keinoista on kulutuksen kohtuullistaminen.

Jokainen meistä voi ehkäistä luontokatoa esimerkiksi ostamalla vähemmän ja kestävämpää, suosimalla kierrätystä ja korjaamista, vähentämällä ruokahävikkiä sekä syömällä kasvispainotteisesti. Myös omassa pihassa, parvekkeella tai yhteisillä viheralueilla voi tehdä paljon: voi välttää torjunta-aineita, suosia kotoperäisiä kasveja, säästää kukkivia pientareita ja antaa osan nurmikosta kasvaa niittymäisemmäksi.

Lisäksi voi vaikuttaa yhteisiin päätöksiin äänestämällä, osallistumalla paikalliseen keskusteluun ja tukemalla sellaista päätöksentekoa, joka turvaa luonnolle enemmän tilaa.

Miten ympäristökasvatus voi auttaa?

Ympäristökasvatuksen tärkeä tehtävä on tehdä luonnon monimuotoisuudesta ymmärrettävää, läheisen tuntuista ja toimintaan kutsuvaa. Pelkkä tieto ei vielä muuta maailmaa, vaan tarvitaan tekoja. Ympäristökasvatukselle toiminta ja teot ovat luonteenomaisia – siksi sillä onkin merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä.

Ympäristökasvatus voi lisätä ymmärrystä, vahvistaa luontosuhdetta ja tehdä tilaa teoille. Ympäristökasvatuksessa voimme selventää sotkuisia ja toisiinsa sekoittuvia kriisejä ja niihin liittyviä termejä. Mitä tarkoittikaan luonnon monimuotoisuus, ja miksi se on tärkeää? Mistä luontokato johtuu? Miten ilmastonmuutos liittyy siihen? Näihin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää niin lasten kuin aikuisten kanssa.

Ympäristökasvatus tarjoaa lukemattoman määrän eri menetelmiä ja lähestymistapoja luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon käsittelyyn. Luonnon ja sen monimuotoisuuden ihmettely yhdessä kasvattaa halua toimia korvaamattoman luonnon puolesta ja huojentaa isojen kriisien keskellä ahdistunutta oloa.

Eri lajeihin ja niiden elinympäristöihin tutustuminen tekee luonnon monimuotoisuudesta konkreettista. Erilaiset luontoteot linnunpönttöjen rakentamisesta kasvisruokaan ja vieraslajitalkoisiin ovat olleet ympäristökasvatuksen työkalupakissa jo pitkään.

Sinä päätät!

Suomen luonnon tila vaatii vakavia toimia, mutta synkistely ei auta. Tilannetta ei toki pidä kaunistella, vaan luontokatoa tulee käydä läpi ikätasoisesti. Toivoa ja pontta omaan osallistumiseen voi tuoda tieto siitä, mitä luonnon monimuotoisuuden eteen tehdään jo nyt. Yhteiskuntaa poikkileikkaavasta työstä luontokadon pysäyttämiseksi löytyy hyviä esimerkkejä vaikkapa Priodiversity LIFE -hankkeesta, josta voit lukea lisää seuraavalta sivulta.

Kiihtyvää tahtia hupenevan luonnon monimuotoisuuden edessä auttaa tieto siitä, että luonto voi toipua, jos niin päätämme. Luonto on kaikkialla, joten siihen tutustumiseen ja luontokadon pysäyttämiseen voi ryhtyä missä vain!

---

Artikkelin kirjoittajat:

Viliina Evokari toimii Priodiversity LIFE -hankkeen johtavana projektipäällikkönä Metsähallituksen Luontopalveluissa.

Pihla Soinnunmaa toimii luontokasvatuksen asiantuntijana Priodiversity LIFE -hankkeessa Metsähallituksen Luontopalveluissa.

---

---

Tämä artikkeli on julkaistu syksyllä 2026 ilmestyneessä Ympäristökasvatus-lehden painetussa numerossa, jonka teemana on luontoteot. FEE Suomen julkaisema painettu Ympäristökasvatus-lehti on tänä vuonna tehty yhteistyössä Priodiversity LIFE -hankkeen kanssa. Hanke on Suomen historian suurin yhteisponnistus luontokadon pysäyttämiseksi. Sitä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. 

---

Lue verkkolehden muita juttuja