HAKUTULOS
Opetussuunnitelmat
Meidän pitäisi osata muuttaa ihmiskunnan suunta kohti kestävämpää yhteiseloa muun luonnon kanssa. Tarvitsemme tätä varten päätä ja tietoa, käsiä ja taitoa sekä sydäntä ja asennetta. Näitä taitoja yhdessä voidaan kutsua kestävyysosaamiseksi. Euroopan komissio on julkaissut opettajien ja koulutuksen suunnittelun avuksi kestävyysosaamista kuvaavan GreenComp-viitekehyksen. Lue Niina Mykrän ja Anna Lehtosen tärkeä avausartikkeli.
Nokian kaupungin ympäristökasvatusviikon suunnittelu on täydessä vauhdissa. Tarkoituksena on korostaa opetussuunnitelman ympäristöteemoja ja tarjota kouluille erilaisia tapoja näiden kokonaisuuksien toteuttamiseen. Vuosittaisen viikon teemaksi on tällä kertaa valittu ilmasto. Syyskuussa järjestettävän teemaviikon kohderyhmänä ovat kaikki lapset ja nuoret varhaiskasvatuksesta toisen asteen opiskelijoihin.
Luontoliiton Haamu-hankkeessa (Haavoittuva monimuotoisuus – ilmastonmuutos ja luontokato) kehitetään nuorille suunnattua kasvatusmateriaalia ja uusi kouluvierailukonsepti ilmastonmuutoksen ja luontokadon välisestä suhteesta. Luontoliiton kouluyhteistyövastaava Sofia Kaipainen kertoo hankkeen taustasta ja tavoitteista.
Kasvatus ja koulutus ovat kestäviin elämäntapoihin siirtymisen kannalta avainroolissa. Arjen käytännöissä ympäristö- ja kestävyyskasvatus ovat kuitenkin vielä paljolti lapsenkengissä. – Yksi konkreettisista ratkaisuista olisi valtakunnallinen Kestävä koulu -ohjelma, sanoo tutkijatohtori Niina Mykrä.
– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.
Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ottavat voimakkaasti kantaa koulujen toimintakulttuuriin. ”Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen” on yksi seitsemästä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Opetussuunnitelman mukaan oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden.
- 1
- 2
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.