Lukion opetussuunnitelma kestävyysosaamisen jäljillä

Teksti: Niina Mykrä

Oivalla opsista -artikkelisarja jatkaa lukion opetussuunnitelman parissa. Ensimmäisessä osassa tarkastelen lukion opetussuunnitelman Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta -lukua. Käytän analyysin apuna EU:n tammikuussa 2022 julkaisemaa kestävyyskasvatuksen GreenComp-viitekehystä.

GreenComp sisältää neljä osaamisaluetta, joista kukin koostuu kolmesta eri osaamisesta. Lukion opetussuunnitelmassa on mukana nämä kaikki.

Kestävyysarvojen omaksuminen

Opetussuunnitelman arvopohja -luvussa puhutaan kestävyyden arvostamisesta: sen mukaan lukiossa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys ja kannustetaan vastuullisuuteen kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, mukaisesti. Oikeudenmukaisuuden kunnioittamista kuvataan monin tavoin: esillä ovat esimerkiksi vastuullinen toimijuus, inhimillisen moninaisuuden näkeminen rikkautena, toisen asemaan asettuminen, myötätunto, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, keskinäinen välittäminen ja rehellisyys.

Luonnon vaaliminen jää sosiaalisen kestävyyden kysymysten varjoon, joskin luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen mainitaan. Samassa kappaleessa puhutaan ympäristön hyvinvointia edistävästä taloudesta, eli näkökulma luontoon vaikuttaa ihmiskeskeiseltä, ei luonnon itseisarvoa korostavalta.

Kestävyyskysymysten monimutkaisuuden hyväksyminen

Opetussuunnitelmassa kuvatut laaja-alainen todellisuuden hahmottaminen sekä monitahoinen keskinäisriippuvuuksien ja laaja-alaisten ilmiöiden ymmärtäminen voidaan nähdä GreenCompin kuvaamana systeemisenä ajatteluna. Kriittinen ajattelu on opetussuunnitelman mukaan lukion tarjoaman yleissivistyksen tulos, ja opetukseen sisältyy yhteiskunnan mahdollisuuksien, vaihtoehtojen ja epäkohtien pohtimista. Arvoperustan mainitsemat eettinen pohdinta, toisen asemaan asettuminen ja tietoon perustuva harkinta ovat mielestäni osa ongelman määrittelyä.

Kestävän tulevaisuuden kuvittelu

Opetussuunnitelmassa mainitut tulevaisuuden suunnitelmien laadinta ja tulevaisuuteen suuntautuminen, kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksien pohtiminen sekä myönteisiin muutoksiin sitoutuminen vaativat tulevaisuuden lukutaitoa. Tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtiminen, toiminta myönteisten muutosten puolesta ja elämänhallintavalmiuksien kehittäminen ovat puolestaan kiinteässä yhteydessä GreenCompin sopeutumiskykyyn. Kokeileva ajattelutapa näkyy arvopohjassa luovuuden arvostamisena.

Toimiminen kestävyyden edistämiseksi

Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Samalla tavoitellaan yhteiskuntaa koskevaa osaamista ja toimijuutta.

Opetussuunnitelma kannustaa myös suomalaisen yhteiskunnan kehityksen pohtimiseen. Yhteiskunnallista ulottuvuutta enemmän arvoperustassa kuvataan kuitenkin yhteisöllistä toimintaa: yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, arvojen mukaista toimintakulttuuria ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan avulla.

Yksilön aloitteiden näkökulma on myös mukana lukion opetussuunnitelman arvoperustassa: sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja ratkaisuja etsien. Lukioaikana opiskelija kartuttaa ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa, osaamista ja toimijuutta.  Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vastuun omasta toiminnastaan.

Arvot konkretisoituvat arjessa

Edellä kuvatut GreenCompin osaamiset ja lukion arvoperusta jäävät paperisiksi sanoiksi, jos ne eivät konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. Seuraavissa Oivalla opsista -artikkelisarjan osissa jäljitetään kestävyysarvoja arjesta analysoimalla opetussuunnitelman kuvaamia opiskelumenetelmiä, toimintakulttuuria, laaja-alaista osaamista sekä oppiaineiden tehtävää, tavoitteita ja sisältöjä.

Artikkelin kirjoittaja Niina Mykrä toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa kahdessa tutkimushankkeessa, jotka keskittyvät kestävyysosaamiseen.

ECF4CLIM-hanke

VISIOS-hanke

Kaavio: Niina Mykrä