HAKUTULOS

Oivalla opsista

Ympäristö ja opetussuunnitelman arvoperusta

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.

Oppilaanohjaus antaa tilaisuuden tutustua tulevaisuuden taitoihin

Oppilaanohjauksen keskeinen tehtävä on tukea oppilasta hänen omaa elämäänsä koskevien päätösten ja valintojen tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilaat rakentavat käsitystään koulutuksesta ja eri ammateista ja suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan. Onko ympäristökasvatuksella sijaa osana oppilaanohjausta? Nähdäkseni vastaus on myönteinen: ympäristönäkökulmat solahtavat luontevasti myös oppilaanohjauksen osaksi.

Fysiikka tuo konkretiaa kestävään kehitykseen

Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!

Kielikasvatus rakentamassa kestävää tulevaisuutta

Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.

Kemia syventää ymmärrystä ympäristöstä

Kemian opetus rakentaa oppilaalle kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kemia on läsnä sekä ympäristössä että oppilaan omassa arjessa ja sitä tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi kemian opetus ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Kotitalous kasvattaa kestävään elämäntapaan

Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.

Maantieto ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä

Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.

Musiikin voima on sanaton

Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.

Liikunta tukee hyvinvointia, oppimista ja kestävää elämäntapaa

Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.

Käsityö avaa materiaalien maailman

Kohtasin talvella vegaanitytön, joka tuli innoissaan vaateostoksilta: hän kertoi löytäneensä puhtaasti kasviperäisen takin. Itsekin innostuin: yleensä talvivaatteet ovat keinokuitua, ja mieluusti hankkisin kokonaan hengittävistä ja loppupeleissä hajoavista luonnonmateriaaleista valmistetun ulkovaatteen.

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3